Valitettavasti esiseminaari 1. on peruuntunut.

“Change is the only constant” is a familiar phrase often used to characterize the lived realities and their apparently paradoxical nature in educational settings and beyond. This pre-seminar at the Finnish Educational Research Association asks the question of how dialectics, dialectical thinking and research based on dialectical epistemology and ontology are relevant for today’s education research. The seminar offers a collective reflection between researchers who actively think with and about dialectics as well as apply it in their research.

The half-day pre-seminar is composed of two parts. In part one, assistant professor of communication studies Alex Levant from Wilfrid Laurier University will deliver a keynote on Ilyenkov’s understanding of dialectics and its relevance to cultural historical activity theory and followed by a short discussion with the audience. The seminar will then continue with a panel discussion involving senior lecturer Brett Bligh (Lancaster University), professor Catherine Hasse (Aarhus University), professor Sami Paavola (University of Helsinki), professor Annalisa Sannino (Tampere University) and Peter Sawchuk (University of Toronto) who all will discuss why and how dialectics in educational research as well as what does dialectics mean in their work.

The seminar is chaired by University Lecturer Liubov Folger (University of Helsinki).

The pre-seminar will take place online and the link to the event will be shared with all registered participants. The seminar is no-cost to all participants.

Seminaarin ajankohta/time:
15.00 – 17.30 (UTC +3)

Yhteyshenkilö/contact person:
Jaakko Hilppö, university lecturer, University of Helsinki
jaakko.hilppo@helsinki.fi

Esiseminaarissa uppoudutaan kasvatustieteen päivien teemaan osallisuus, yhdenvertaisuus ja ylirajaisuus näiden käsitteiden varjojen kautta. Vuonna 2022 julkaistu Finlandia-palkittu Hävitys -teos käsittelee kaunokirjallisuuden keinon muun muassa koulujärjestelmässä tuottuvia varjoilmiöitä kuten vallanvinoumia ja kouluväkivaltaa. Kutsumme esiseminaariin osallistujia keskustelemaan Hävityksestä ja yhteisesti ajattelemaan, miten tutkimuksessa voitaisiin puhua koulujärjestelmän tuottamasta pahoinvoinnista, osattomuudesta ja epätasa-arvosta. Kysymme, miten yhteiskunnallinen keskustelu kasvatuksen varjoista limittyy kasvatustieteen tutkimukseen? Millaisia kollektiivisia keinoja kasvatustieteen tutkijoilla on käsitellä kasvatusjärjestelmän tutkimisesta esiinnousevaa vaikeaa tietoa?
Esiseminaari lähestyy osattomuutta, syrjintää ja koulunkäyntiin liittyvää pahoinvointia tieteen ja taiteen yhteenkietoutumana. Mukaan keskusteluun on lupautunut kirjailija Iida Rauma ja esiseminaarin valmistelusta ja toteutuksesta vastaa Oulun yliopistolla toimiva SAFE -tutkimusryhmä sekä MEND-hanke. Esiseminaarin osallistujia rohkaistaan lukemaan Hävitys -tapauskertomus ennen seminaariin osallistumista, sillä teoksesta käytävä diffraktiivinen keskustelu on esiseminaarin keskeinen työskentelymenetelmä.

Yhteyshenkilöt: Katja Castillo, Veli-Mikko Kauppi, Anne-Mari Väisänen ja Eveliina Puutio.

Seminaarin ajankohta/time:
Klo/at 16.00-18.00
Mahdollisuus zoom-yhteyteen osallistujille, jotka haluaisivat olla etänä mukana.

Yhteyshenkilö/Contact person:
Katja Castillo, yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto
katja.castillo@oulu.fi 

Tässä esiseminaarissa ylitämme rajoja ihmisestä muuhun maapallon elämään. Kysymme, millaiseksi ihmisen rooli muotoutuu kestävyyskriisien aikana, erityisesti kasvatuksen näkökulmasta? Kasvatusta on kutsuttu yhdeksi ihmiskeskeisimmistä aloista, ja voidaan jopa sanoa, että rikkaiden länsimaiden kasvatus osaltaan ylläpitää ja luo planetaarisen monikriisin juurisyihin lukeutuvaa ihmiskeskeistä paradigmaa. Kutsumme teidät yhteen keskustelemaan ja pohtimaan, miten ihmiskeskeisyyttä voidaan purkaa ja puretaan kasvatuksessa. Tavoitteena on koota yhteen kestävämpää, vähemmän ihmiskeskeistä kasvatusta tutkivien ajatuksia, tutkimustuloksia ja käytäntöjä, sekä tarkastella ihmiskeskeisyyden purkamista kunkin osallistujan mukanaan tuomasta näkökulmasta.

Esiseminaari koostuu teemaan orientoivasta alkulämmittelystä, kolmesta alustuksesta ja ryhmäkeskusteluista. Mihinkään viralliseen päämäärään ei tarvitse päätyä, arvo on yhdessä jakamisella ja ajatusten vaihdolla.

Kysymyksiä, joiden äärelle kokoonnumme: Mitä ihmiskeskeisyyden purkaminen kasvatuksessa tarkoittaa? Millaista on tai voisi olla aidosti ei-ihmiskeskeinen, post-antroposentrinen kasvatus? Mitä ihmiskeskeisyyden purkamisen haasteita, esteitä ja hidasteita olemme kohdanneet? Miten toteuttaa tutkimusta post-antroposentrisestä kasvatuksesta ei-ihmiskeskeisesti? Onko se mahdollista?

In this pre-seminar, we cross boundaries from humans to the more-than-human world. We ask what is the role of humans during sustainability crises, especially from the perspective of education? We invite you together to discuss and share on how anthropocentrism is and can be dismantled in education. The pre-seminar consists of three introductions and group discussions. Language will be English or Finnish depending on the participants.

Avainsanat ihmiskeskeisyyden purkaminen, post-antroposentrinen kasvatus, kasvatuksen paradigma

Keywords Dismantling anthropocentrism, post-anthropocentric education, paradigm

Seminaarin ajankohta/time
klo/at 11.00-14.00

Yhteyshenkilö/contact person
Pihla Soinnunmaa, väitöskirjatutkija
pihla.soinnunmaa@helsinki.fi

Opettajankoulutusfoorumin seminaari ke 20.11. klo 9.00–11.30
– seminaariin voivat osallistua vain OKF:n jäsenet
HUOMIO: ilmoittautumiset ja muut käytännön asiat hoitaa poikkeuksellisesti Katri Kleemola (katri.kleemola@helsinki.fi)

_______________

Opettajankoulutuksen juhlaseminaari / Celebration Seminar of Teacher Education

Luentosali 1 / Lecture hall 1, Calonia, Caloniankuja 3
Turun yliopisto / University of Turku

Ohjelma / Programme

12.15–12.30 Ministerin tervehdys / Minister’s greeting (etäyhteydellä / with remote connection)
Anders Adlercreutz, opetusministeri / Minister of Education

Alkusanat / Opening words: Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, professori, Turun yliopisto

12.30–14.00 Dialogue lecture: “Global challenges and possibilities in teacher education”
A. Lin Goodwin, Professor, Boston College
Hans Gruber, Professor, University of Regensburg

Discussion

14.00–14.30 Kahvi / Coffee

14.30–16.00 ”Kasvatustiede opettajankoulutuksen suunnannäyttäjänä sivistysyliopistossa” (in Finnish)
Johdanto: Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, professori, Turun yliopisto
Moderaattorina: Anu Warinowski, tiedekuntapäällikkö, FinTED operatiivinen johtaja, dosentti, Turun yliopisto

Keskustelijoina lavalla:

• Riitta Pyykkö, professori emerita, Turun yliopisto
• Erno Lehtinen, professori emeritus, Turun yliopisto
• Hannu Simola, professori emeritus, Helsingin yliopisto
• Ilona Södervik, yliopistonlehtori, dosentti, Helsingin yliopisto
• Riku Oras, toiminnanjohtaja, Suomen opettajaksi opiskelevien liitto SOOL ry
• Heini Ahonen, väitöskirjatutkija, KM, Turun yliopisto

Keskustelua

Lopetussanat

• Auli Toom, professori, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutusfoorumin puheenjohtaja

18.00–22.00 Iltajuhla / Evening ceremony, Akatemiatalo, Rothoviuksenkatu 1, Turku

• Illallinen / Dinner
• Musiikkia / music: Duo Maans & Puurtinen
• Juhlaesitelmä Turun akatemian historiasta (in Finnish): Hannu Salmi, kulttuurihistorian professori, akatemiaprofessori, Turun yliopisto

Toteutustapa: lähitoteutus
Työskentelykieli: suomi ja englanti
vastuuhenkilöt: Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, Mirva Heikkilä
Yhteyshenkilö/contact person:
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, professori, Turun yliopisto
mirmik@utu.fi

Ilmoittautuminen Kasvatustieteen päivien ilmoittautumislomakkeen kautta iltapäivän juhlaseminaariin ja juhlaillalliselle. Juhlaillallisen illalliskortti maksaa 65 eur (sis. alv). Ilmoittautuminen juhlaillalliselle päättyy 5.11.2024.

Registration via FERA conference registration form to each part of the programme separately. Tickets to Celebration Seminar of Teacher Education dinner cost 65 eur (incl. VAT). Tickets are sold until 5 November 2024. 

​Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet edellyttävät monipuolista tukea oppilaille. Muun muassa yhteisölliselle opiskeluhuollolle, kielitietoiselle opetukselle ja vähemmistökielien tukemiselle on määritelty tavoitteet. Toteutuvatko ne? Kulkevatko koulut kohti inklusiivista, kaikkia osallistavaa ja kielitietoista toimintakulttuuria? Miten voisimme tukea opetuksen järjestäjiä ja kouluja aiempaa paremmin? Mitä tutkimus voi antaa ja mitä Opetushallitus voi kehittää? ​

Kansainvälisesti tunnettua oppimisen ”kolmiportaista” tukeamme uudistetaan parhaillaan. Mitä uudistus tuo ja mitä se edellyttää kouluilta ja mitä tukea ja ohjausta Opetushallitukselta? Mitä muuta olisi tarpeen ottaa kehittämisen ja tutkimuksen kohteeksi tulevina vuosina? ​

Tervetuloa kysymään, ottamaan kantaa ja ideoimaan opetuksen, oppimisen ja tuen kehittämistoimia Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa. Varmista puheenvuorosi hyvissä ajoin!

Mukana pohtimassa ja keskustelemassa opetusneuvokset Jukka Vetoniemi, Tanja Väänänen, Sanna Voipio-Huovinen ja Tiina Luomanen.​

Ennakkoyhteydenotot puheenvuoroista: jukka.vetoniemi@oph.fi​

Seminaarin ajankohta/time:
15.00-17.00

Yhteyshenkilö/contact person:
Katri Kuukka, opetusneuvos, Opetushallitus
katri.kuukka@oph.fi

Kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä tutkitaan moninaisista lähtökohdista käsin. Käyttämämme teoriat, käsitteet ja ajattelun muodot luovat mahdollisuuksia, mutta myös asettavat rajoja ja poissulkevat näkökulmia. Rikas kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöiden ymmärtäminen vaatiikin ylirajaista keskustelua, jossa erilaiset näkökulmat ja niitä edustavat tutkijat kohtaavat toisensa kriittisessä ja rakentavassa hengessä. Keskeinen osa tällaista keskustelua on aito pyrkimys oppia ymmärtämään omasta lähestymistavasta poikkeavia teorioita, käsitteitä ja ajattelun muotoja.

Esiseminaari tuo yhteen kolme erilaisista teoreettisista lähtökohdista ponnistavaa tutkimuskollektiivia keskustelemaan yhteisestä huomion kohteesta – kasvatuksesta ja koulutuksesta. Seminaarissa kysytään: Mistä tekijöistä hyvä kasvatus ja koulutus koostuu? Kollektiivit edustavat kriittistä kasvatussosiologista koulututkimusta, kulttuurihistoriallista näkökulmaa sekä jälkihumanistisia lähestymistapoja. Jokainen näistä traditioista tarjoaa omanlaisensa näkökulman siihen, mikä tekee kasvatuksesta ja koulutuksesta hyvää. Tavoitteena on rakentaa tilaa sellaisille kohtaamisille ja rajapintojen ylityksille, jotka jäävät tutkimuksen teon arjessa vähemmälle huomiolle.

Keskustelu tarjoaa paikan, jossa itselleen vieraista käsitteistä ja ajattelun muodoista voi esittää ‘tyhmiäkin’ kysymyksiä, kuten onko toimijuudella roolia luokkatutkimuksessa, jääkö kulttuurihistoriallinen lähestymistapa historian vangiksi tai kadottaako jälkihumanismi ihmisen. Näin se yhtäältä haastaa osallistujia pohtimaan käyttämiensä teorioiden mahdollisuuksia ja rajoitteita ja toisaalta rohkaisee tutustumaan vieraisiin lähestymistapoihin osana kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöiden tutkimuksen kokonaisuutta.

Esiseminaari toteutetaan iltapäivän aikana (klo 14-17). Se koostuu kahdesta sessiosta. Ensimmäisessä sessiossa kolme tutkijakollektiivia esittelee soveltamiensa teorioiden ja ajattelutapojen tarjoamia näkökulmia kysymykseen hyvästä kasvatuksesta ja koulutuksesta. Jälkimmäisessä sessiossa keskustelua käydään kaikkien esiseminaarin osallistujien kesken, tavoitteena rakentaa ymmärrystä laajemmin erilaisten teoreettisten lähestymistapojen välisen kommunikaation mahdollisuudesta ja tarpeellisuudesta.

Esiseminaarin järjestävät yhteistyössä Kasvatuksen historian ja filosofian verkosto, POISED-tutkimusryhmä, AniMate-tutkimusryhmä, CHILD – Cultural-historical approaches to children’s learning and development -tutkimusryhmä sekä Kasvatussosiologian tutkimusyksikkö SURE.

Seminaarin ajankohta/time:
Klo/at 14.00-17.00

Yhteyshenkilö/contact person:
Jan Varpanen, projektitutkija, Tampereen yliopisto
jan.varpanen@tuni.fi

Tavoitteena on lisätä ymmärrystä vertaisarvioinnin prosesseista sekä tutkijoiden että tiedelehtien näkökulmista. Vertaisarviointia havainnollistetaan tiedelehtien esimerkkien avulla sekä tehdään näkyväksi vertaisarvioitsijoiden merkityksellistä työtä tieteen laadun varmistamisessa. Tilaisuudessa alustavat kotimaisten tiedelehtien päätoimittajat ja toimituskuntien edustajat. He kertovat konkreettisesti esimerkkien avulla, kuinka toimitusprosessi ja vertaisarviointi heidän lehdissään toimii. Esiseminaarissa työstetään yhdessä myös ”Hyvän vertaisarvioinnin teesit”.

Huom. FinEdin järjestämään esiseminaariin 10. osallistuva väitöskirjatutkija, ilmoittaudu vain ”Esiseminaari 10: Tiedejulkaiseminen – miten vastaanottaa vertaispalautetta ja antaa hyvä vertaisarviointi (FinEd)” – sinut lasketaan näin mukaan koko tilaisuuteen (klo 11-16; alkuosa esiseminaari 8, toinen osa esiseminaari 10).

Seminaarin ajankohta/time:
Klo/at  11.00-13.00

Yhteyshenkilö/contact person:
Ulpukka Isopahkala-Bouret, professori, Turun yliopisto
ualiso@utu.fi

Koulutuksen alan tutkimukseen ja tutkimuksesta viestimiseen kohdistuu lisääntyviä paineita. Koulutukseen, kasvatukseen ja tiedepolitiikkaan liittyvät julkiset puheenvuorot ovat olleet varsin polarisoivia. Samaan aikaan kotimainen tiedejulkaiseminen on murroksessa, kun yhä suurempi osa lehdistä siirtyy avoimesti saataville, lopettaa painetun lehden kustantamisen, ja lehtikustantamisen rahoitus pienenee. Esiseminaariin kutsutaan eri suomalaisten tiedelehtien toimittajia ja toimituskuntaa. Tarkoituksena on keskustella yleisesti kasvatus- ja koulutusalan tiedejulkaisujen yhteisistä intresseistä ja mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä esimerkiksi vertaisarvioinnin kehittämiseksi ja tutkimustiedon popularisoinniksi, sekä koulutusalan tutkimuksen saattamiseksi laajemminkin päätöksentekijöiden tietoon. Esiseminaarissa voidaan esimerkiksi ideoida uusia toimintatapoja, yhteistyötä ja yhteisiä rahoitushakuja. Tavoitteena on kotimaisen tiedejulkaisemisen näkyvyyden ja toiminnan vahvistaminen kansallisella yhteistyöllä.

Seminaarin ajankohta/time:
Klo/at  14.00-16.00

Yhteyshenkilö/contact person:
Hannu Heikkinen, professori, Jyväskylän yliopisto
hannu.l.t.heikkinen@jyu.fi

Kasvatusalan monitieteinen valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto FinEd (www.fined.fi) tuo yhteen kasvatustieteen alan väitöskirjatutkijoita ja ohjaajia ja toimii yhteistyöfoorumina alan tohtoriohjelmille. Etenkin väitöskirjatutkijoille suunnatun esiseminaarin järjestäminen Kasvatustieteen päivillä on osa FinEdin vuotuista toimintaa. Tänä vuonna FinEd järjestää esiseminaarinsa yhteistyössä kasvatusalan tiedelehtien verkoston kanssa. Aiheena on vertaisarviointi, johon paneudumme osana hyvää tutkimuksen tekoa. Vaikka vertaisarviointi on keskeinen osa tutkimustyötä, siihen on yleensä saatavilla vain vähän tai ei ollenkaan koulutusta. Tavoitteenamme onkin antaa etenkin väitöskirjatutkijoille työkaluja vertaisarvioinnin ymmärtämiseen, vastaanottamiseen ja antamiseen.

FinEd-esiseminaarin kohderyhmänä ovat kasvatustieteen alan väitöskirjatutkijat. Tavoittelemme lähityöskentelynä järjestettävään työpajaosuuteen enintään 25 osallistujaa, joiden tulee olla kasvatustieteen alan väitöskirjatutkijoita FinEdin jäsenyksiköiden (Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen, Turun yliopistot, Åbo Akademi) kasvatustieteen alan tohtoriohjelmissa. Tämän kriteerin puitteissa osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. FinEd-esiseminaari on osallistujille maksuton. Tänä vuonna esiseminaarin pääasiallinen kieli on suomi, johtuen yhteistyöstä kansallisen kasvatusalan tiedelehtien verkoston kanssa.

Käytännön toteutus:

FinEd-esiseminaarin kokonaiskesto lounaineen on noin kuusi tuntia (klo 11–17), ja se jakautuu kasvatusalan tiedelehtien verkoston kanssa järjestettävään aamupäivän sessioon (klo 11–13) sekä omakustanteisen lounaan jälkeen pidettävään iltapäivän työpajaan (klo 14–17).

Aamupäivän sessiossa kotimaisten tiedelehtien päätoimittajat ja toimituskuntien edustajat alustavat konkreettisesti esimerkkien avulla, kuinka toimitusprosessi ja vertaisarviointi heidän lehdissään toimii, sekä laaditaan osallistujien kanssa keskustellen ”hyvän arvioinnin teesit”. (Voidaan tarvittaessa järjestää hybridimuotoisena.)

Iltapäivän työpajassa kaksi kasvatustieteen eri suuntauksia edustavaa tutkijaa, koulutussosiologian professori Janne Varjo (HY) sekä tutkijatohtori Mirjam Raudasoja (JYU), esittelevät havainnollisin esimerkein, miten heidän käsikirjoituksensa ovat vertaisarviointiprosessin myötä muokkautuneet lopullisiksi, julkaistuiksi artikkeliversioikseen. Tämän jälkeen tutustutaan joidenkin keskeisten kotimaisten lehtien sekä arvioijille että kirjoittajille suunnattuihin lomakkeisiin; jälkimmäisten selkeyttä myös arvioidaan ja mahdollisesti laaditaan niistä palautetta. Työpajaan osallistuminen konkretisoi osallistujille sen, miten heidän käsikirjoituksiaan arvioidaan ja mihin asioihin kiinnitetään arvioinnissa huomiota. (Vain lähitapahtumana.)

Seminaarin ajankohta/time:
Klo/at 11.00-17.00

Yhteyshenkilöt/contact persons:
Anna Rawlings, tutkijatohtori, FinEd, Itä-Suomen yliopisto
anna.rawlings@uef.fi
Ulpukka Isopahkala-Bouret, professori, Turun yliopisto
ualiso@utu.fi

Yksinäisyys, ulkopuolisuus ja sosiaalisen yhteyden puute ovat kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettuja yhteiskunnallisia haasteita. Suomessa 10-30 % nuorista ja noin 10 % koko väestöstä kokee toistuvaa yksinäisyyttä. Jatkuva ulkopuolelle jääminen sairastuttaa sekä yksilöä että yhteiskuntaa, aiheuttaen valtavia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia ja turvallisuuteen liittyviä uhkia.

Esiseminaarissa keskustellaan tutkimuksen merkityksestä suuren yhteiskunnallisen haasteen ratkomisessa. Tilaisuudessa kuullaan, miten tietoa yksinäisyydestä kerätään ja miten yksinäisyyttä tutkitaan erilaisten laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien avulla. Lisäksi keskustellaan tutkimusperustaisista interventioista yksinäisyyden vähentämistyössä. Esiseminaarissa keskustellaan myös tutkimustiedon hyödyntämisestä kansallisessa vaikuttamistyössä ja päätöksenteossa. Esimerkkinä tästä kuullaan eduskunnan Yhteisöllisyyden vahvistamisen ja yksinäisyyden vähentämisen työryhmän laatimasta strategiasta ja toimenpidesuunnitelmasta, jota on työstetty yhdessä yksinäisyystutkijoiden ja useita eri sektoreita edustavien asiantuntijajäsenten kanssa.

Esiseminaarin tarkoituksena on havainnollistaa tutkimuksella vaikuttamisen prosessia aina tutkijan työpöydältä päätöksentekijöiden kautta työelämätoimijoiden arkeen. Toisaalta haluamme käydä keskustelua tutkimuksen merkityksestä yhteiskunnallisten haasteiden ratkomisessa: mitä voimme tutkijayhteisönä tarjota yhteiskunnalle ja mitä se vaatii meiltä, päätöksentekijöiltä ja työelämältä? Tätä varten osallistujien on mahdollista lähettää etukäteen kysymyksiä, joista haluaisivat keskustella esitysten jälkeen. Esiseminaari on suunnattu kaikille yksinäisyystutkimuksesta sekä tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille tutkijoille ja opiskelijoille, päättäjille sekä työelämätoimijoille.

Esiseminaarin toteuttaa Right to Belong -tutkimuskonsortio. Puhujina kuullaan mm. Right to Belong -tutkijat Niina Junttila (TY), Susanna Kortesluoma (TY), Heini Saarimäki (TAU), Suvi-Sadetta Kaarakainen (Itla) ja Maria Lähteenmäki (TY, HelsinkiMissio). Lisäksi kuullaan eduskunnan strategiatyöryhmän puheenjohtajaa Eeva-Johanna Elorantaa sekä asiantuntijajäsentä, opetusneuvos Pia Kola-Torvista (OPH).

Seminaarin ajankohta/time:
Klo/at 14.00-16.00

Yhteyshenkilö/Contact person:
Petra Heikkinen, Tutkimuskoordinaattori, Turun yliopisto, Right to Belong -konsortio
petra.e.heikkinen@utu.fi

Vielä vuonna 2019 opetusteknologian käyttöä laajasti tutkinut Neil Selwyn ihmetteli, miksi tekoälystä ei keskusteltu opetuksen kentällä enempää. Muutamassa vuodessa tilanne on kuitenkin muuttunut paljon. Siinä missä ChatGPTn ja muiden generatiivisten tekoälypalveluiden julkaisu inspiroi osaa ihmisistä visioimaan tekoälyn kaikkivoipaisia mahdollisuuksia, toisissa ne herättävät huolta ja uhkakuvia.
Hypetomun laskeuduttua on mahdollisuus monisyisempään keskusteluun. Vaikka tekoäly koskettaa laajasti eri sektoreita ja toimialoja ympäri maailmaa, se ilmenee aina kuitenkin suhteessa paikallisiin erityispiirteisiin. Sen sijaan, että tekoälyä ja siihen liittyvää ilmiökenttää, kuten datafikaatiota, lähestyttäisiin esimerkiksi puhtaan teknologisesti, muilla kentillä luoduin kehyksin tai abstraktilla ylätasolla, esiseminaarissa luodaan tilaa moninäkökulmaiselle ymmärrykselle tekoälystä erityisesti kasvatustieteellisenä kysymyksenä.
Viiden yliopiston tutkijoiden yhteistyönä järjestämässä esiseminaarissa lähestytään tekoälyä kahdesta temaattisesta kokonaisuudesta.

Ohjelma:
Mistä tekoälyssä on kysymys?
• “Lasten ja nuorten tekoälylukutaitoja kehittämässä – kokemuksia Generation AI -hankkeesta”, Jari Laru (Oulun yliopisto)
• “Oppimisanalytiikkaa normaalikoulujen arjessa”, Teemu Valtonen (Itä-Suomen yliopisto) ja Laura Hirsto (Itä-Suomen yliopisto)
• “Kohti kuviteltua (data)tulevaisuutta”, Lauri Palsa (Jyväskylän yliopisto)
• Fasilitoitu paneelikeskustelu
Generatiivinen tekoäly opetuksessa
• “Tekoäly oppimisessa – generatiivisen tekoälyn rooli kriittisen ja yhteisöllisen ajattelun tukena ja haastajana”, Piia Näykki (Jyväskylän yliopisto)
• “Generatiivinen tekoäly opettajaopiskelijoiden ja opettajien osaamisen näkökulmasta”, Sini Kontkanen (Itä-Suomen yliopisto) ja Marjaana Veermans (Turun yliopisto)
• “Generatiivisen tekoälyn vaikutus visuaaliseen kulttuuriin”, Tomi Slotte Dufva (Aalto-yliopisto)
• Fasilitoitu paneelikeskustelu
Esiseminaarin järjestämisestä vastaa Digitaalinen teknologia ja media opetuksessa ja oppimisessa -erityisteemaryhmä. Erityisteemaryhmän (SIG) tavoitteena on vahvistaa digitaalisen teknologian ja median tutkimusperustaista käyttöä oppimisessa ja opetuksessa.
Lähteet:
Selwyn, N. (2019). Should Robots Replace Teachers?: AI and the Future of Education. Polity.

Asiasanat: tekoäly, generatiivinen tekoäly, tekoälylukutaito, oppimisanalytiikka, datalukutaito

Seminaarin ajankohta/time:
Klo/at 14-17
Toteutetaan hybriditilaisuutena

Yhteyshenkilöt/Contact persons:

Sini Kontkanen, Yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
sini.kontkanen@uef.fi

Lauri Palsa, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
lauri.p.palsa@jyu.fi