Aikuiskasvatuksessa ja -koulutuksessa kysymykset osallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja ylirajaisuudesta ovat erityisen ajankohtaisia monestakin syystä. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset pakottavat niin yksilöitä, yhteisöjä kuin organisaatioita kehittymään, oppimaan ja löytämään uusia toimintatapoja. Aikuisväestön sivistyksen ja kasvatuksen tarpeita lisäävät tänä päivänä myös erilaiset paikalliset ja globaalit kriisit, poliittisen ilmapiirin kiristyminen, kaventuva tiedon muodostus ja eriarvoisuuden kysymykset. Teemaryhmä kutsuu aikuiskasvatuksen ja -koulutuksen tutkijoita pohtimaan aikuiskasvatuksen tutkimuksen teemoja koko kirjoltaan. Teemaryhmässä käsitellään aikuiskasvatusta ja -koulutusta erilaisissa ympäristöissä ja erilaisilla toiminnan tasoilla. Tutkimuksen kohteina voivat olla niin koulutuspolitiikkaan, arvoihin, koulutusinstituutioiden toimintaan, aikuiskasvatuksen pedagogiikkaan, työssä oppimiseen, aikuiskasvatuksen kentän erilaisiin toimijoihin ja toimintamuotoihin sekä aikuisten oppimiseen ja kasvatukseen liittyvät kysymykset. Tervetulleita ovat erilaisia lähestymistapoja, metodologioita ja näkökulmia edustavat tutkimukset. Teemaryhmää organisoi Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, joka kutsuu koolle paitsi omia jäseniään myös muita tutkijoita. Myös opinnäytteinä tehtävät tutkimukset ovat tervetulleita. Teemaryhmän työkieliä ovat suomi ja englanti.

Questions of inclusion, equality and transnationality are particularly topical in adult education for many reasons. Changes in society and the workplace challenge individuals, communities, and organizations to develop, learn, and find new ways of functioning. The needs and challenges of adult education and learning in today’s world are also framed by various local and global crisis, polarisation of political climate, the narrowing of knowledge formation, and issues of inequality. This thematic group invites researchers in adult education to reflect on the themes of adult education research as a whole spectrum. The group addresses adult education in various environments and at different levels. The research may focus on educational policies, values, the functioning of educational institutions, the pedagogy of adult education, workplace learning, various actors and forms of adult education, as well as questions related to adult education and learning. Studies representing different approaches, methodologies, and perspectives are welcome. The thematic group is organized by the Finnish Society for Research on Adult Education, which invites not only its members but also other researchers to participate. Research conducted as theses is also welcome. Presentations can be held in English and Finnish.

Yhteyshenkilö / Contact person: Nina Haltia, yliopistotutkija/University Research Fellow, Turun yliopisto, nina.haltia@utu.fi

Muut vastuuhenkilöt / Other organisers: Vilhelmiina Harju, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto; Eija Hanhimäki, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto; Päivi Hökkä, apulaisprofessori, Tampereen yliopisto; Anu Kajamaa, professori, Oulun yliopisto; Soila Lemmetty, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto; Annika Pastuhov, tutkijatohtori, Åbo Akademi; Outi Ylitapio-Mäntylä, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto; Päivi Siivonen, apulaisprofessori, Turun yliopisto

Kutsumme koolle ainedidaktiikasta kiinnostuneita tutkijoita keskustelemaan koulutuksen muutospaineista. Toivomme keskustelua niin perusopetuksen, toisen asteen kuin yliopistojenkin opetuksen ja oppimiseen liittyvistä kysymyksistä, jotka sitoutuvat ainedidaktiikan peruskysymyksiin: mitä, miksi ja miten opetetaan. Innostamme osallistujia tarkastelemaan ainedidaktiikkaa myös teoreettisista, käsitteellisistä ja metodologisista lähtökohdista, kuten millä käsitteillä tarkastelemme opetuksen prosesseja, miten ainedidaktiikkaa määritellään, millaisin aineistoin ja menetelmin tutkimuksia tehdään.

Teemaryhmän aihe liittyy keskeisesti oppiaineiden opetuksen uudistumisen kysymyksiin tilanteessa, jossa odotellaan uusien opetussuunnitelmien laatimista ja tuloa. Mikä on perusopetuksen oppiaineiden ydintä, mitä ovat perustaidot, joita opetetaan ja opitaan, ja miten? Miten osallisuus ja yhdenvertaisuus näyttäytyvät nykyisin ainedidaktiikassa, entä miltä toivomme niiden näyttävän ensi vuosikymmenillä.

Avainsanat: ainedidaktiikka, oppiminen, opetus

Yhteyshenkilö: Kaisu Rättyä, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, kaisu.rattya@tuni.fi

Muut vastuuhenkilöt: Sara Routarinne, professori, Turun yliopisto

This thematic group cordially invites submissions from researchers seeking to unveil the hidden aspects of teaching, learning, and assessment using process and online measures. Accordingly, we look forward receiving papers that explore the ways in which teachers and students engage in the classrooms or online environments. In doing so, the research can employ varied theoretical backgrounds, methods and data such as eye-tracking and physiological measures, log data, situation-specific questionnaires and more. Our overarching aim is to build the bridge between educational practices and theoretical constructs related to diversity, inclusion, and equality.

This thematic group invites researchers to present their ongoing and/or published work in the form of individual papers in English, Finnish or Swedish. This thematic group will be hosted by the coordination group of the new FERA SIG called “Eye Tracking and Process Research in Education”. We anticipate the participants in this thematic group to connect results from their empirical research to the broader theoretical discussion in order to advance in the field. This session will provide an opportunity for researchers to discuss the current challenges and foster future collaboration. Finally, we would like to encourage researchers to build a stronger sense of community around them.

Keywords: Eye-tracking; Process measures; Teaching; Learning processes; Assessment; Classroom interactions; Online learning; Collaborative Problem Solving

Contact person: Eeva Haataja, University lecturer, University of Helsinki, eeva.haataja@helsinki.fi

Other organisers: Johanna Pöysä-Tarhonen, Senior researcher, JYU; Reito Visajaani Salonen, Project planner, HSSH/UH; Anna von Zansen, Postdoctoral researcher, UH; Jarkko Hautala, Head of research, NMI; Saswati Chaudhuri, Postdoctoral researcher, JYU, TUNI

Teemaryhmässä tarkastellaan teknologian ja median – kuten generatiivisen tekoälyn ja datafikaation – herättämiä kysymyksiä ja mahdollisuuksia eri oppimis- ja/tai opetusteoreettisista lähtökohdista. Teemaryhmätapaamiseen ovat tervetulleita kaikki esitykset, jotka tavalla tai toisella sivuavat teknologiaa ja mediaa opettamisen ja oppimisen tukena tai sen kohteena. Lisäksi teemaryhmään ovat tervetulleita mediakasvatusta sekä teknologiaan ja mediaan liittyviä lukutaitoja tarkastelevat esitykset.

Teemaryhmä suuntautuu formaalin, informaalin ja nonformaalin oppimisen ja opetuksen konteksteihin. Tutkimuksen kohderyhmät sekä menetelmälliset ratkaisut voivat olla hyvin erilaisia. Tavoitteena on monipuolinen ja yhteisöllinen tapahtuma, jossa voimme jakaa kiinnostavia tutkimustuloksia ja käytänteitä sekä kehittää uusia yhteisiä tutkimusavauksia.

Yhteyshenkilö: Sini Kontkanen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, sini.kontkanen@uef.fi

Muut vastuuhenkilöt: Lauri Palsa, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Kasvatusinstituutioiden rajapinnat jäävät usein turhan vähälle huomiolle sekä tutkimuksessa että yhteiskunnallisessa keskustelussa. Onkin tärkeää nostaa esiin nivelvaiheeseen liittyvää moninäkökulmaista tutkimusta ja käydä kriittistä kasvatustieteellistä keskustelua tutkijoiden, opiskelijoiden, opettajien ja opettajankouluttajien kesken. Esi- ja alkuopetusryhmien opetukseen ei vaadita erillistä pätevyyttä, vaan jokainen luokanopettaja on pätevä opettamaan pieniäkin lapsia. Tunnistetaanko pienten lasten opettamiseen liittyviä ominaispiirteitä? Miten nivelvaiheeseen liittyvää erityisosaamista arvostetaan opettajankoulutuksessa ja kentällä? Koulutulokkaiden joustavan, turvallisen, osallistavan ja yhdenvertaisen opinpolun rakentaminen edellyttää jaettua pedagogista ajattelua ja pyrkimystä yhteiseen ymmärrykseen.

Teemaryhmän tavoitteena on koota yhteen esi- ja alkuopetukseen sekä nivelvaiheen yhteistyöhön liittyvää tutkimusta. Tutkimusteemat voivat liittyä esi- ja alkuopetusikäisiin lapsiin, esimerkiksi minäkuvaan, oppimiseen, sosio-emotionaalisiin taitoihin tai itsesäätelyyn. Toiseksi tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteina voivat olla esi- ja alkuopetuksen lapsiryhmien heterogeenisyys, monikulttuurisuus, pedagogiset järjestelyt tai oppimisympäristöt. Kolmanneksi näkökulma voi olla kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamisessa ja pedagogisessa ajattelussa, ammatillisessa kehittymisessä, moniammatillisessa yhteistyössä tai huoltajien kohtaamisessa. Neljänneksi teemaryhmään sopivat esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen opettajankoulutuksen kehittämiseen pyrkivät tutkimusaiheet.

Avainsanat: esi- ja alkuopetus, nivelvaihe

Yhteyshenkilö: Serja Turunen, yliopistonlehtori, Turun yliopisto, serja.turunen@utu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Iina Männikkö, yliopistonlehtori, Turun yliopisto, iina.mannikko@utu.fi

Kasvatus- ja koulutusalan johtajuus osallisuuden ja yhdenvertaisuuden rakentajana

”Kasvatus- ja koulutusalan johtajuus osallisuuden ja yhdenvertaisuuden rakentajana” -teemaryhmä kokoaa yhteen kasvatus- ja koulutusalan johtajuudesta kiinnostuneet tutkijat.

Tarjoamme foorumin tutkijoille, jotka ovat kiinnostuneita syventymään kasvatus- ja koulutusalan johtajuuden rooliin osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Tutkimuksesi voi käsitellä eri koulutusasteiden johtajuutta ja kehittämistä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Niin ikään kasvatus- ja koulutusalan johtajuuden tarkastelussa pyrimme katsomaan erilaisten kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja materiaalisten rajojen yli.

Teemaryhmässä esitellään tuoreimpia tutkimuksia ja keskustellaan niiden merkityksestä sekä johtajuuden teorioihin että käytäntöihin. Tavoitteenamme on luoda verkostoja alan tutkijoiden kesken ja innostaa uusiin tutkimusaihioihin sekä -yhteisöihin.

Tutkimuksesi voi olla metodiltaan laadullinen tai määrällinen ja teoreettiset lähtökohdat tarkasteluun voivat olla moniääniset. Tule mukaan yhdessä kehittämään kasvatus- ja koulutusalan johtajuutta. Laadukas pedagogiikka sekä sen kehittäminen ja johtaminen kohti yhdenvertaisia ja osallistavia yhteisöjä on yhteinen tavoitteemme.

Educational Leadership building inclusivity and equality

The theme group ”Educational Leadership building inclusivity and equality” brings together researchers interested in leadership in the field of education.

We provide a platform for researchers interested in delving into the role of leadership in education in promoting inclusivity and equality. Your research can address leadership and development in different levels of education, from early childhood education to higher education. Additionally, in examining leadership in education and training, we aim to look beyond various cultural, societal, and material boundaries.

The theme group presents the latest research and discusses its significance in both leadership theories and practices. Our goal is to create networks among researchers in the field and inspire new research topics and communities. Your research can be qualitative or quantitative in methodology, and the theoretical foundations for examination can be diverse. Join us in developing educational leadership together. Quality pedagogy and its development and management towards equal and inclusive communities are our common goal.

Ledarskap i utbildningssektorn som en främjare av inkludering och jämlikhet

Temagruppen ”Ledarskap inom utbildningssektorn som en främjare av inkludering och jämlikhet” samlar forskare som är intresserade av ledarskap inom utbildningssektorn.

Vi erbjuder en plattform för forskare som är intresserade av att fördjupa sig i ledarskapets roll inom utbildning för att främja delaktighet och likvärdighet. Din forskning kan behandla ledarskap och utveckling inom olika utbildningsnivåer, från förskola till högskola. Dessutom strävar vi inom utbildningsledarskap efter att förstå och analysera olika kulturella, samhälleliga och materiella gränser.

I temagruppen presenteras den senaste forskningen inom ledarskap inom utbildning och dess betydelse diskuteras både för teori och praktik. Vårt mål är att skapa nätverk mellan forskare inom området och inspirera till nya forskningsinitiativ och -gemenskaper. Din forskning kan vara kvalitativ eller kvantitativ och de teoretiska utgångspunkterna kan vara mångsidiga. Kom med och bidra till utvecklingen av ledarskap inom utbildning. Utvecklingen av en högkvalitativ pedagogik samt dess ledning mot ett jämlikt och inkluderande samhälle är vårt gemensamma mål.

Avainsanat: johtajuus, kasvatus- ja koulutusala, osallisuus, yhdenvertaisuus

Yhteyshenkilö: Elina Fonsén, apulaisprofessori, Kasvatustieteen laitos, Koulutusjohtamisen Instituutti, Jyväskylän yliopisto

Muut vastuuhenkilöt: Eija Hanhimäki, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto; Hannele Roponen, ylipisto-opettaja, Jyväskylän yliopisto; Raisa Ahtiainen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto; Kirsi-Marja Heikkinen, yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto; Alex Mäkiharju, yliopisto-opettaja, Åbo Akademi; Sanna Parrila, yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto

Teemaryhmä kutsuu koolle kasvatuspsykologian ja oppimistutkimuksen aihepiiristä kiinnostuneita tutkijoita. Teemaryhmä keskittyy empiiriseen tutkimukseen, joka käsittelee laajasti kasvatuspsykologiaan ja oppimistutkimukseen liittyviä aiheita, kuten oppimista, suoriutumista, motivaatiota ja hyvinvointia erilaisten oppijoiden keskuudessa, erilaisissa oppimisympäristöissä ja koulutuspolun eri vaiheissa. Tutkimukset voivat käsitellä esimerkiksi näiden ilmiöiden keskinäisiä yhteyksiä, niiden kehitystä yli ajan tai niiden tilannekohtaista dynamiikkaa. Kasvatustieteen päivien tämän vuoden teeman mukaisesti tutkimukset voivat tarkastella myös esimerkiksi hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden yhteyksiä. Painopiste voi olla myös kasvatuspsykologisen tutkimuksen menetelmissä eli esitys voi keskittyä erilaisiin aineiston keräämisen ja analysoinnin tapoihin. Kaikki teoreettiset ja metodiset näkökulmat ovat tervetulleita. Esityskieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti. Abstrakti kirjoitetaan esityskielellä. Tämä on Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatuspsykologian ja oppimistutkimuksen verkoston (https://kasvatus.net/sig-ryhmat/kasvatuspsykologian-ja-oppimistutkimuksen-verkosto/) järjestämä teemaryhmä. Tavoitteenamme on edistää kasvatuspsykologian alan tutkijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Tervetuloa mukaan sekä teemaryhmään että verkoston toimintaan!

Temagruppen bjuder in alla forskare som är intresserade av pedagogisk psykologi och inlärningsforskning. Temagruppens fokus ligger på empirisk forskning i syfte att undersöka ämnen som lärande, prestation, motivation och välbefinnande hos elever i olika åldrar, olika pedagogiska sammanhang och miljöer samt i olika stadier av utbildning. Studier kan vara fokuserade på till exempel kopplingar mellan dessa fenomen, deras utveckling över tid eller deras situationsdynamik. Alla teoretiska och metodologiska synvinklar är välkomna. Presentationen kan vara på svenska, finska eller engelska. Abstraktet skall skrivas på samma språk som presentationen. Den här temagruppen organiseras av Nätverket för Pedagogisk psykologi och inlärningsforskning (FERA). Vår målsättning är att utveckla samarbete och skapa nätverk mellan forskare inom pedagogisk psykologi. Välkommen med både till temagruppen och nätverket!

The thematic group calls together all researchers interested in educational psychology and learning research. This thematic group focuses on a broad range of empirical research examining topics such as learning, achievement, motivation, and well-being among students of different ages, in various educational settings and learning environments, and at different stages of their educational careers. Studies can focus on, for instance, the interrelationships of these phenomena, their development over time, or their situational dynamics. All theoretical and methodological frameworks and approaches are welcome. Presentations can be given in English, Finnish, or Swedish. The abstract is to be written in the language of presentation. This thematic group is organised by the Educational Psychology and Learning Research Special Interest Group (FERA). Our aim is to develop the co-operation and networking opportunities of researchers in the field of educational psychology. You are welcome to join both the thematic group as well as the special interest group!

Avainsanat: kasvatuspsykologia, motivaatio, oppiminen, hyvinvointi

Yhteyshenkilö / Kontaktperson / Contact person: Heta Tuominen, akatemiatutkija, Itä-Suomen yliopisto, heta.tuominen@uef.fi

Muut vastuuhenkilöt / Andra organisatörer / Other organisers: Markku Niemivirta, professori, Itä-Suomen yliopisto; Henriikka Juntunen, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto; Kukka-Maaria Polso, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto; Anna Kuusi, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto; Anna Rawlings, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto; Riikka Mononen, professori, Oulun yliopisto

Koulutus on potentiaalinen keino vakauttaa yhteiskunnallista kehitystä ja yksilöllisiä elämänkulkuja. Tätä on tavoiteltu universalistisella koulutusjärjestelmällä, joka on yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti saavutettavissa. Onko koulutuksen lupaus vakaudesta ja tasa-arvoisuudesta kuitenkaan enää lunastettavissa? Suomalainen koulutus eriytyy toiminnallisesti ja rakenteellisesti. Se tuottaa yksilöille yhä erilaisempia ja -arvoisempia mahdollisuuksia. Monimuotoistuvat ja lohkoutuvat järjestelmät pitävät sisällään sekä mahdollisuuksia että uhkia, jotka eivät kosketa kaikkia oppilaita, opiskelijoita ja perheitä tasapuolisesti. Tapahtuneet muutokset ilmentävät vallitsevia käsityksiä siitä, miten kaikille kansalaisille tuotetaan tasapuoliset ja oikeudenmukaiset mahdollisuudet kouluttautua ja saavuttaa koulutustaan sekä kykyjään vastaava yhteiskunnallinen asema. Kysymys ei ole vain yksittäisten kansalaisten tai yhteiskuntaluokkien tasavertaisista mahdollisuuksista, vaan koko yhteiskunnan integraatiosta ja luottamuksen tasosta. Kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan teemaryhmä kutsuu koolle yhteiskunnallisen, vertailevan ja historiallisen kasvatustutkimuksen sekä koulutuksen politiikan ja hallinnan tutkijoita. Teemaryhmän esitykset voivat olla suomeksi tai englanniksi.

Yhteyshenkilö: Janne Varjo, professori, Helsingin yliopisto, janne.varjo@helsinki.fi

Muut vastuuhenkilöt: Mira Kalalahti, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto; Heikki Kinnari, erikoistutkija, Turun yliopisto

Teemaryhmä keskittyy empiiriseen ja teoreettiseen tutkimukseen, jossa etsitään ratkaisuja maailmasuhdetta eheyttävälle ja yhteiskuntaa uudistavalle oppimiselle kestävämmän elämäntavan, yhteiskunnan ja kulttuurin valtavirtaistamiseksi. Näkökulmana voi olla esimerkiksi posthumanismi, ekofeminismi, ilmastokasvatus, globaalikasvatus, tulevaisuuskasvatus, kestävyyskasvatus tai ympäristökasvatus. Myös ajallista, tilallista ja eettistä elämänorientaatiota yhdistävään planetaariseen lähestymistapaan liittyvä tutkimus on teemaryhmään tervetullutta. Samoin tervetulleita ovat ekososiaaliseen sivistyskäsitykseen liittyvät tarkastelut. Tutkimuksen kontekstina voi olla formaali, non-formaali tai informaali oppiminen kaikissa oppimisympäristöissä.

The theme group brings together empirical and theoretical research concerning a paradigm shift from learning about the world to learning to become with the world around us. Thus, the theme focuses on social change and behaviour change to have sustainable lifestyle, society, and culture. Your approach can be multidisciplinary, transdisciplinary, or even postdisciplinary. The viewpoint can focus on post-humanism, ecofeminism, climate education, global education, human rights education, environmental education, or future education. The theme group also welcomes research related to the planetary approach that combines temporal, spatial and ethical life orientation. Also, deliberation concerning adopting eco-social education, which emphasizes a responsible relationship with the world, is warmly welcome. The research context can be formal, non-formal, or informal learning in all learning environments.

Avainsanat: kestävyys, kestävä kehitys, tulevaisuus, tulevaisuuskestävyys, ekososiaalinen sivistys, planetaarinen lähestymistapa

Yhteyshenkilö: Arto O. Salonen, professori, Itä-Suomen yliopisto, arto.salonen@uef.fi

Muut vastuuhenkilöt: Erkka Laininen, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö sr, erkka.laininen@okka-saatio.com

Olemmeko siirtymässä kestävyydenjälkeiseen aikaan (post-sustainability)? Kestävyydenjälkeistä kasvatusajattelua luonnehtii a) tietoisuus ekokriisien kiireellisyydestä, b) kriittinen etääntyminen kestävän kehityksen paradigmasta ja c) päättäväinen sitoutuminen parempaan tulevaisuuteen. Jotkut näkevät ekososiaalisuuden, luontosuhteen, uusien ontologioiden ja ympäristöahdistuksen – samoin kuin kasvatuksen olemukseen ja tehtävään kohdistuvan kriittisen revisionismin – kielivän kestävyydenjälkeisyydestä. Toistaiseksi löyhästi määritelty kestävyydenjälkeisyys avaa näkymiä moneen suuntaan:

Se voi olla kestävyystieteisiin perustuva tilannekuva (tietoa) tai eksistentiaalista orientaatiota (tunnetta).

Se heijastuu kouluihin ja opetussuunnitelmiin (kasvattajan toimijuus), mutta myös kasvatuksesta riippumatta nuorten ajatuksiin, tunteisiin ja tekoihin (nuoren toimijuus).

Se voi synnyttää uusia kasvatusparadigmoja (vastaaminen), tai ilmaista vilpitöntä epätietoisuutta; Kestävyyden jälkeen, mitä? (kysyminen).

Kutsumme esityksiä näistä ja läheisistä aiheista. Myös uudet, unohdetut tai kehkeytyvät lähestymistavat ovat tervetulleita.

Avainsanat: kestävyydenjälkeisyys, ekososiaalisuus, ekokriisi

Are we moving into post-sustainable era? Post-sustainability in education is characterized by a) environmental emergency, b) critical departure from sustainable development paradigm, and c) determined commitment to a better future. Some see themes as ecosocial education, nature relations, new ontologies or eco-anxiety – as well as critical revisionism of essence and goals of education itself – as indicating post-sustainability in education. Thus far loosely defined post-sustainability opens many directions for inquiry:

It may indicate understanding of ecological crises (knowledge) or an existential orientation (feelings).

It affects schools and curricula (educational agency), but also the thoughts, feelings and actions of the young, regardless of educational settings (agency of the young).

It can encourage new paradigms in education (answering), or genuine unknowing; After sustainability, what? (questioning).

We invite propositions around these and adjacent topics. New, forgotten or emerging approaches are welcome.

Keywords: post-sustainability, ecosocial education, ecological crises

Yhteyshenkilöt / Contact persons: Pasi Takkinen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, pasi.takkinen@tuni.fi; Jani Pulkki, dosentti, tutkijatohtori, Oulun yliopisto, jani.pulkki@oulu.fi

Korkeakoulupedagogiikan teemaryhmä toivottaa tervetulleiksi kaikki korkeakouluoppimiseen, -ohjaukseen ja -opetukseen liittyvät paperiesitykset ja innovatiiviset esitysmuodot. Tavoitteena on lisätä tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä ja edistää parhaita käytäntöjä ajankohtaisista korkeakoulupedagogiikan teemoista, kuten osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta oppimisessa ja opiskelussa, opiskelun haasteista, oppimisen prosesseista, sekä tieteellisen ja kriittisen ajattelun kehittymisestä opintojen aikana. Ohjaukseen ja opetukseen liittyvät teemat sisältävät esimerkiksi ohjauksen kysymykset perusopinnoista jatko-opintoihin asti ja opettajan/ohjaajan pedagogisen asiantuntijuuden kehittymisen. Teemaryhmään sopivat myös työelämän oppimisen ilmiöt, joissa tavoitellaan korkeatasoista osaamista, jatkuvan oppimisen kysymykset, sekä yhteiskunnallisemmat näkökulmat korkeakoulutukseen. Tutkimusten tuloksia ja käytännön sovelluksia tarkastellaan teemaryhmässä ylirajaisesti tieteenalojen, korkeakoulutuksen instituutioiden ja työelämän rajojen yli. Teemaryhmässä on mahdollista esittää paperiesityksiä tai ehdottaa innovatiivisempia muotoja, esim. toiminnallinen ryhmä, jossa osallistujat ovat keskeisessä roolissa.

Avainsanat: korkeakoulupedagogiikka, yliopistopedagogiikka, oppimisen prosessit, opiskelun haasteet, tieteellinen ajattelu, kriittinen ajattelu, asiantuntijuuden kehittyminen, opettajuus, ohjaus, väitöskirjaohjaus, jatkuva oppiminen

Yhteyshenkilö: Mari Murtonen, korkeakoulupedagogiikan professori, Turun yliopisto, mari.murtonen@utu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Hanna Nori, dosentti, yliopistotutkija, Turun yliopisto; Henna Vilppu, yliopistotutkija, Turun yliopisto; Heidi Salmento, tutkijatohtori, Turun yliopisto

Eriytyminen ja eriarvoistuminen asettavat kouluille ja yhteiskunnalle uudenlaisia haasteita ja herättävät kysymyksiä siitä, miten yhdenvertainen hyvinvointi ja koulutusmahdollisuudet toteutuvat erilaisilla kaupunki- ja maaseutualueilla ja eri taustoista tulevien lasten ja nuorten kohdalla. Koulujen välinen ja sisäinen eriytyminen uhkaavat yhdenvertaisen hyvinvoinnin ja koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoista toteutumista. Samanaikaisesti merkittävä osa alueista kaupunkiseutujen ulkopuolella kamppailee keskittyvän ja harvenevan kouluverkoston synnyttämien haasteiden kanssa. Tässä teemaryhmässä keskustellaan koulujen kohtaamista eriytymiseen ja eriarvoisuuteen liittyvistä haasteista kaikilla koulutusasteilla. Esitykset voivat lähestyä teemaa esimerkiksi oppilaiden tai opettajien arkikokemusten, oppimistulosten, koulutusvalintojen sekä hyvinvoinnin tai yhdenvertaisuuden näkökulmista. Mukaan ovat tervetulleita ilmiötä niin laadullisesti kuin määrällisestikin tarkastelevat suomen-, englannin- ja ruotsinkieliset esitykset. Teemaryhmän järjestää tutkimusyksikkö Social Studies in Urban Education (SURE).

Segregation and increasing inequalities present new challenges to schools and society, and they raise questions about how equal well-being and educational opportunities are realized in different urban and rural areas. Segregation within and between schools threatens the realization of equal well-being and educational opportunities of children and young people from different backgrounds. At the same time, a significant share of regions outside urban areas are struggling with challenges related to a concentrated and thinning school network. In this thematic session, we discuss the challenges of segregation and inequalities faced by schools at all levels of education. The presentations may approach the theme, for example, from the perspective of pupils’ or teachers’ everyday experiences, learning outcomes, school choices, well-being, or equality. Presentations based on both qualitative and quantitative data are welcome, in Finnish, English or Swedish. The thematic session is organized by the research unit Social Studies in Urban Education (SURE).

Avainsanat / Keywords: eriarvoisuus, eriytyminen, koulutusmahdollisuudet; inequality, segregation, educational opportunities

Yhteyshenkilö / Contact person: Riikka Oittinen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, riikka.oittinen@helsinki.fi

Muut vastuuhenkilöt / Other organisers: Tiina Luoma, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto; Sonja Kosunen, professori, Itä-Suomen yliopisto

Tutkimus osoittaa, että osallisuuden ja yhdenvertaisuuden rakentaminen kasvatuksessa edellyttää erilaisten kulttuuristen, katsomuksellisten, historiallisten ja kielellisten identiteettien myönteistä tunnustamista sekä sisällyttämistä jaettuun kansalaisuuteen. Historia, katsomusaineet ja kielet tarkastelevat kulttuuria ja identiteettiä eri näkökulmista, ja myös kansalaisuutta rakennetaan eri tavoin historiassa, yhteiskuntaopissa ja katsomusaineissa. Kulttuuri-identiteetin ja kansalaisuuden rakentuminen on erityisen laaja tehtävä, johon kulttuurisesti vastuullisen opetuksen kautta osallistuvat kaikki oppiaineet sekä myös non-formaalin ja informaalin oppimisen toimijat, kuten kansalaisjärjestöt ja muistiorganisaatiot. Teemaryhmään toivotaan kulttuuria, identiteettiä tai kansalaisuutta laajasti eri näkökulmista osallisuuden ja yhdenvertaisuuden rakentumisen osana käsitteleviä esityksiä. Esitysten fokus voi olla niin eri kouluasteiden, opettajankoulutuksen, koulun ulkopuolisten ympäristöjen kuin koulutuspolitiikan alalta. Lähestymistavat voivat olla teoreettisia, historiallisia, empiirisiä tai kehittäviä.

Avainsanat: identiteetti; kulttuuri; kansalaisuus; historiallinen identiteetti; kulttuurinen moninaisuus, katsomuksellinen moninaisuus; kansalaiskasvatus; katsomusaineet; historia; yhteiskuntaoppi; kulttuurisesti vastuullinen opetus

Yhteyshenkilö: Anuleena Kimanen, yliopistonlehtori, Turun yliopisto, anuleena.kimanen@utu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Johanna Tigert, yliopistonlehtori, Turun yliopisto,

“Inclusion, equality and transnationality in education” is assumed by this thematic group as an invitation to analyse the familiarisations of arts education as a daily practice, also seeking a critical inquiry into the way in which it is theorised. This thematic group invites willing contributors to tackle the conference theme with presentations on more silent aspects of ‘inclusion’ and ‘equality’ inherent to ‘transnationality’ in educational processes. By silent aspects, we refer to the compression of less audible voices, which may happen when general policies superimpose educational scenarios. We thus intend to put common educational narratives in question, looking for different ways of thinking about it. By doing so, this thematic group welcomes other voices into a shared educational thought premised by equality. Therefore, hierarchy in educational languages is to be placed aside by relationships of difference which do not aim at transnational comparison but, rather, transnational intertwining.

With arts education as one of this thematic group’s key perspectives, the integration of interdisciplinary approaches encourages contributors beyond the scope of conventional educational languages. More silent aspects can be seen as perspectives stemming from critical theory — antiracist, decolonial, critical disability studies —, as well as critical methodological inquiries, like artistic or post-qualitative research. Emphasising intersectional perspectives, we invite other perceptions which may offer a deeper sense of criticality towards educational discussions, through a multimodal take on knowledge(s).

Intending to approach education as an open question, this thematic group aims for the advancing of a conversation between researchers and educators with diverse experiences and approaches. We warmly welcome everyone willing to engage in different modes of regarding the educational sphere. Theoretical and empirical approaches are equally considered, and interdisciplinary work is particularly appreciated. Arts educational research being among the research interests of this thematical group, we are deeply motivated to bring together research perspectives on multimodal, visual, and bodily knowledge. In this regard, then, we expect a discussion based on openness and curiosity.

Presentations in both English and Finnish are welcome.

Keywords: invitation, language, question, relational, silence

Contact person: Luís Paupério, Visiting Researcher; Doctoral Candidate, Aalto University, School of Arts, Design and Architecture, luis.pauperio@aalto.fi

Other organisers: Annika Sohlman, Doctoral Candidate, Aalto University, School of Arts, Design and Architecture; Heikki Heinonen, Doctoral Candidate, Aalto University, School of Arts, Design and Architecture

Lapsuudentutkimuksen teemaryhmä kokoontuu kasvatustieteen päiville keskustelemaan siitä, miten osallisuus ja yhdenvertaisuus ovat läsnä ja toteutuvat lasten elämässä ja miten ne määrittyvät osana lapsuutta. Samalla pohditaan, miten lapset tuottavat ja elävät todeksi osallisuutta ja yhdenvertaisuutta tai epäyhdenvertaisuutta erilaisissa kasvatuksen ja koulutuksen ympäristöissä ja keskinäisissä suhteissaan.

Kasvatustieteen päivillä halutaan tänä vuonna tuoda keskusteluun kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja materiaalisten moninaisuuksien ja yhteenkuuluvuuden tilojen ja paikkojen sekä tilanteiden ja toiminnan kysymyksiä suhteessa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä yhteenkuuluvuuden kysymyksiin. Teemaryhmässä näitä kysymyksiä tarkastellaan lasten ja lapsuuden näkökulmasta.

Lapsuudentutkimuksen piirissä lapset nähdään oman osallisuutensa rakentajina. Millainen kokemus lapsille rakentuu osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta? Myös yhteisölliset olosuhteet ovat merkityksellisiä osallisuuden toteutumisessa ja kokemuksessa. Ovatko lapset yhdenvertaisia yhteiskunnassa? Teemaryhmässä halutaan tuoda esiin myös erilaisten suhteiden merkitystä, kun tarkastellaan erilaisia lapsuuteen liittyviä tutkimusaiheita. Lapsuudentutkimuksen teemaryhmä kokoaa kasvatustieteen päivillä yhteen tutkijoita, joiden kiinnostuksena ovat lasten osallisuus ja aktiivinen toimijuus yhteiskunnassa sekä lasten ja lapsuuden asema yhteiskunnan suhteissa. Tutkimusesitysten kautta haluamme myös pohtia, miten tutkijoina emme vain kuvaa lapsia ja lapsuuden olosuhteita, vaan luomme niitä.

Esitykset voivat olla lähtökohdiltaan metodologisia, teoreettisia tai empiirisiä. Teemaryhmään toivotaan esityksiä, jotka tarkastelevat eri vaiheissa olevaa tutkimusta lapsista ja lapsuudesta, kuvaavat lasten kanssa tehtyä tutkimusta tai tavoittelevat lasten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämistä yhteiskunnassamme. Ryhmän tavoitteena on kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa luoda kriittistä ja monipuolista keskustelua ja ymmärrystä lapsuudesta. Teemaryhmässä voi esitellä tutkimusta suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

Avainsanat: lapsuus, lasten toimijuus, osallisuus

Yhteyshenkilö: Anu Kuukka, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, anu.kuukka@uef.fi

Muut vastuuhenkilöt: Mari Vuorisalo, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto

Luova ja leikillinen opettajuus -teemaryhmä kutsuu yhteen tutkijoita, joita kiinnostaa opettajuus eri koulutusasteilla ja monista erinäisistä näkökulmista. Luovalla ja leikillisellä opettajuudella viitataan opettajan uskomuksiin, asennoitumiseen ja lähestymiseen liittyen luoviin ja leikillisiin pedagogisiin vahvuuksiin, sekä toimintaan eri koulutusasteen oppijoiden positiivisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi erilaisissa oppimisympäristöissä. Muutkin näkökulmat ovat tervetulleita. Leikillisyys esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, esi- ja alkuopetuksessa pohjaa ajatukseen hyödyntää opetuksessa ja oppimisessa innostavia virikkeitä, joilla leikillisyyden ja leikin kautta saadaan lasten kiinnostus ja sitoutuminen toimintaan syttymään (Siklander & Kangas, 2020). Leikillisyys on rikas maaperä luovuudelle, mutta myös luovuus ja tutkiva oppiminen toimivat herätteenä leikillisyydelle.

Lasten ja/tai oppilaiden tukemisen ja opettamisen lisäksi luova ja leikillinen opettaja ei unohda työyhteisöään vaan vahvistaa toiminnallaan toivoa ja luottamusta ylläpitävää ilmapiiriä. Teemaryhmässä pohditaan, miten luovuus ja leikillisyys osana opettajuutta voidaan valjastaa myös yhteisön voimavaraksi. Teemaryhmään toivotaan esityksiä, jotka voivat pohjautua empiiriseen tutkimukseen tai sisältää teemaan liittyvää teoreettista tai filosofista pohdintaa. Ryhmässä odotetaan heräävän avauksia ja verkostoitumista tutkimukselle sekä keskusteluja, jotka edistävät tutkijoiden ja opettajankouluttajien asiantuntijuutta sekä opettajankoulutuksen kehittämistä.

Avainsanat: luovuus, leikillisyys, opettaja, opettajuus, opettajankoulutus, pedagogiikka

Yhteyshenkilö: Sara Sintonen, professori, Turun yliopisto, sara.sintonen@utu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Anitta Melasalmi, yliopistonlehtori, Turun yliopisto; Tarja-Riitta Hurme, yliopistonlehtori, Turun yliopisto; Signe Siklander, apulaisprofessori, Oulun yliopisto

Erilaiset hyvinvoinnin ja elämänkulun haasteet sekä oppimisen vaikeudet vaikuttavat oppijoiden koulutuspolkuun, tuen järjestämiseen ja käytäntöihin sekä koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen monin tavoin lapsuudesta aikuisuuteen.

Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen sekä tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) lainsäädännössä opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, vaativaan erityiseen tukeen tai erityisopetukseen, ja korkeakouluissa tukimuotoja on kehitetty lähinnä saavutettavuuden kautta. Tuen jatkumon alkupäässä varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa voidaan toisinaan puhua tilanteista, joissa tarvitaan vaativaa monialaista tukea. Silloin tarkoitetaan käytäntöä, jolle on ominaista intensiivisyys, suunnitelmallisuus, systemaattisuus ja aito yhdessä tekeminen sektorirajoja ylittäen. Tällöin jokaisen oppijan hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta tuetaan monialaisessa yhteistyössä.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja inkluusion toteutumisen kannalta oppimisen tuen järjestäminen tai vaativan monialaisen tuen työote voidaan nähdä yhtenä edellytyksenä sille, että jokainen oppija voi kokea yhteenkuuluvuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä toimia osana yhteisöjään. Tarvitaan myös tutkimusta eri näkökulmista inklusiivisen koulutuksen ja tuen käytänteiden kehittämiseen. Oppijoiden moninaiset haasteet ja tarpeet vaikuttavat myös opettajan osaamisvaatimuksiin ja osaamisen kehittämiseen opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Teemaryhmään toivotaan esityksiä tutkimuksista, jotka liittyvät inklusiiviseen kasvatukseen, vaativaan monialaiseen tukeen tai oppimisen tukeen eri ikäryhmissä. Esitykset voivat käsitellä tuen järjestämistä varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, toisella asteella tai korkeakoulussa, vaativan monialaisen tuen käsitteen ymmärtämistä, muutoksessa olevia käytänteitä, normiperustaa sekä vaativan monialaisen tuen suhdetta tuen järjestelmään lapsuudesta aikuisuuteen. Lisäksi toivomme oppimisen tuen yhteiskunnallisen merkityksen tarkastelua. Toivomme esityksiä valmiista ja keskeneräisistä tutkimuksista sekä tutkimussuunnitelmista oppijan, opetushenkilöstön ja koulutuspolitiikan näkökulmista. Esityksen voi pitää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Toivomme, että teemaryhmä edistää verkostojen luomista esi- ja perusopetuksen sekä toisen- ja korkea-asteen toimijoiden kesken sekä lisää ymmärrystä oppimisen tuen sekä vaativan monialaisen tuen käytäntöjen tutkimuksesta ja kehittämisestä yhteiskunnassa.

Avainsanat: oppimisen tuki, erityinen tuki, vaativa monialainen tuki, monialainen yhteistyö, inkluusio

Yhteyshenkilö: Aino Äikäs, vanhempi yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, aino.aikas@uef.fi

Muut vastuuhenkilöt: Kaisa Räty, yliopettaja, Jamk ammattikorkeakoulu, kaisa.raty@jamk.fi; Henri Pesonen, professori, Oslon yliopisto; Sanna Ryökkynen, tutkijayliopettaja (tenure track), Hämeen ammattikorkeakoulu

Teemaryhmässä tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kirjallisuuskasvatusta kirjallisuuden, pedagogiikan, lukijuuden ja koulutuksen näkökulmista. Sen tavoitteena on tarkastella kriittisestikin, miten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kirjallisuus ja kirjallisuuskasvatus tavoittavat oppijoiden maailmaa ja miten ne antavat mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen kasvuun. Moninaisuus koulutuksessa edellyttää kirjallisuuskasvatukselta ja lukutaitotyöltä oppimisympäristöjen laajentamista, verkostotyötä ja käsitteiden tarkistusta, jopa oppijoiden kirjallisuuskokemusten uudelleen määrittelyä. Vain näin lapset, nuoret ja perheet tulevat kohdatuksi yhdenvertaisesti ja kokevat osallisuutta lukevissa yhteisöissä. Aiempien tutkimusten mukaan erot lukutaidon ja lukemiseen sitoutumisen osalta ovat jo pitkään kasvaneet, ja tämän eriytymisen taustaan ja mekanismeihin pitäisi päästä tutkimuksessa sisälle.

Teemaryhmään toivotaan sekä teoreettista esityksiä että tutkimuksellisia käytännön kuvauksia erilaisista kirjallisuuskasvatukseen ja lukijuuteen suuntautuneista interventioista, lasten ja nuorten kirjallisuuden aihepiireistä ja pedagogisesta kehittelystä, lukutaidon ja lukemisen edistämisestä sekä lasten, opiskelijoiden ja opettajien lukijuudesta.

Tarkastelunäkökulma esityksissä voi olla hyvinkin monitieteinen ja uutta avaava. Erityisesti toivotaan esityksiä, joissa edellä kuvattuja aihepiirejä tarkastellaan moninaisuuden näkökulmista. Teemaryhmässä teoreettiseen ja empiiriseen tutkimusnäyttöön perustuvien esitysten ja keskusteluiden kautta pyritään edistämään laaja-alaista ja moninäkökulmaista keskustelua lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisista mahdollisuuksista osallistua ja kokea syvenevää, sisäisesti merkityksellistä osallisuutta lukevissa yhteisöissä kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti muuttuvassa maailmassa.

Teemaryhmässä esityskielenä voi olla suomi, ruotsi tai englanti.

Avainsanat: kirjallisuuskasvatus, lukutaitotyö, lasten- ja nuortenkirjallisuus, lukutaito, lukijuus

Yhteyshenkilö: Juli-Anna Aerila, yliopistonlehtori, OKL, Turun yliopisto, ulaer@utu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Merja Kauppinen, yliopistonlehtori, OKL, Jyväskylän yliopisto

iDeaME-verkosto perustettiin 20.11.2022 kokouksessa, jossa olivat edustettuina kaikki suomalaiset opettajankoulutukset. Verkoston toiminta liittyy kansalliseen musiikkikasvatuksen visiotyöhön 2030. Nimensä verkosto sai ajatuksesta Muusain taiteiden filosofiasta, joissa musiikkia ja taiteita tarkastellaan kokonaisvaltaisena henkisenä pääomana. iDeaME-verkoston nimi muistuttaa meitä siis taiteesta nousevien ideoiden ja sen ”jumalaisten”, syvien kokemusten suuntaan että taiteen tuottamiin ja siihen liittyviin inspiraatiohin, ideoihin. Koulutettu ihminen on inhimillinen olento, jonka katsetta koulutus on muuttanut. Tässä verkostossa tarkastelemme musiikkia olennaisena osana koulutuksellisia ilmiöitä, tunnistaen samalla kaikkien taiteiden ja kielten rakennusaineksina toimivat, yhteiset musiikillis-kielelliset elementit ja tunneperustaisten elämysten merkitykset.

Taiteiden ja taidon merkitys opettajankoulutuksessa on joutunut uhanalaiseksi. Musiikkikasvatuksen tutkijat ja opettajat ovat lähteneet yhdessä pohtimaan, miten taiteiden ja taidon tuottamaa aineetonta pääomaa voitaisiin tiedostaa nykyistä paremmin. Esimerkiksi musiikin oppiaineena tiedetään luovan osallisuutta, tukevan yhteisöllisyyttä, vahvistavan taitoa asettua toisen asemaan ja rakentavan siltoja yli rajojen. Jos musiikki oppiaineena, taito ja taide eivät saa tarpeeksi tilaa, niiden potentiaaliset merkitykset menetetään. Mitä elämykset oppimisessa merkitsevät inhimilliselle hyvinvoinnille ja tunteiden tunnistamiselle vuorovaikutusammateissa?

Tässä teemaryhmässä pohditaan yhdessä Learning Café -menetelmää soveltaen elämysten rakenteita osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja ylirajaisuuden yhteisöllisissä rakenteissa. Session tarkoituksena on rakentaa siltoja musiikin, taiteiden ja taidon sekä luokanopettajien koulutusohjelmien monialaisten – ja varhaiskasvatuksen opettajien koulutusohjelmien ammatillisten opintojen kesken. Taiteellisten elämysten, filosofioiden ja teorioiden merkityksiä pohditaan osana akateemista tiedonmuodostusta ja humaania arvoperustaa. Aineeton pääoma, hiljainen tieto ja intuitio moniaististen elämysten viitekehyksessä ovat osa sivistynyttä yhteisöä.

Avainsanat: opettajankoulutus, osallisuus, taide, tunne-elämykset yhdenvertaisuus, ylirajaisuus

Yhteyshenkilö: Kaarina Marjanen, yliopistonlehtori, dosentti, Tampereen yliopisto, kaarina.marjanen@tuni.fi

Muut vastuuhenkilöt: Katri-Helena Rautiainen, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

Tervetuloa juhlimaan Kerronnallisen tutkimuksen ryhmän 20-vuotista taivalta Kasvatustieteen päivillä! Teemaryhmässä on esillä kerronnallisen tutkimuksen koko kirjo: siellä saavat tilaa niin elämäkerralliset ja narratologiset kuin postkvalitatiiviset ja taiteellisetkin tutkimusotteet. Tavoitteena on lisätä tulkinnallisten tutkimusotteiden välistä moniäänistä vuoropuhelua ja tarkastella niiden tieteenfilosofisia perusteita. Osallistujia rohkaistaan vuorovaikutteisiin esitystapoihin. Esitelmän voi pitää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Avainsanat: kerronnallisuus, metodologia, tulkinnalliset tutkimusotteet

Welcome to celebrate the 20th anniversary of the Narrative approaches theme group in the FERA conference! The call for presentation invites the full gamut of approaches, from life-history and narratology to post-qualitative and artistic research. The aim is to increase multivoiced dialogue between interpretative research approaches and examine their philosophical foundations. We encourage participative ways of presenting. Presentations may be held in Finnish, Swedish or English.

Keywords: narrative, methodology, interpretative approaches

Välkommen att fira 20-årsjubileet för Narrativ forskning på FERA-konferensen! Temagruppen presenterar hela spektrat av narrativ forskning: där är rummet på biografiska och narratologiska såvel som postkvalitativa och konstnärliga forskningsansatser. Mål är att öka polyfonisk dialogen mellan olika tolkande forskiningsansatser och att undersöka deras filosofiska grundvalen. Deltagarna uppmuntras att ha interaktiva presentationer. Det är möjligt att hålla presentationen på finska, svenska eller engelska.

Nyckelord: narrativ, metodik, tolkande forskingsansatser

Yhteyshenkilö / Contact person / Kontaktperson: Raili Keränen-Pantsu, vieraileva tutkija, Itä-Suomen yliopisto, raili.keranen-pantsu@uef.fi

Muut vastuuhenkilöt / Other organisers / Andra organisatörer: Essi Ikonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto; Hannu L.T. Heikkinen, professori, Jyväskylän yliopisto; Minna Uitto, professori, Oulun yliopisto

Ohjauksen tutkimus on moniulotteista ja monitieteistä. Ohjausalan tutkimuksen verkoston (SIG) vuosittain toteuttamassa teemaryhmässä rakennetaan keskustelua erilaisista lähtökohdista ohjauksen ilmiöitä tarkastelevien tutkijoiden välillä.

Verkoston toiminnassa korostuu myös yhteistyön edistäminen tutkijoiden ja muiden ohjausalan toimijoiden välillä. Sen lisäksi että ohjaus liittyy yksilön elämänkulun siirtymätilanteisiin esimerkiksi koulutuspoluilla ja työelämässä, ohjaus on lisääntyvässä määrin mukana erilaisten organisaatioiden sisäisissä, yksilöiden ja yhteisöjen osallisuuteen, oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvissä haasteissa ja niiden ratkaisuehdotuksissa. Toisinaan ohjaus näyttäytyy paljon lupaavanaihmelääkkeenä monen tason ongelmiin.

Yleisesti ohjauksen tavoitteena pidetään yksilöiden ja ryhmien osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien edistämistä. Samalla ohjaukseen liittyy suuria kysymyksiä yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien jännitteisistä suhteista. Ohjauksen ulottuvuudet kulkevat kaikkein yksilöllisimpien kysymysten kautta kulloistenkin yhteisöjen käytänteisiin, yhteiskuntien rakenteisiin sekä koko ihmis- ja muuta eliökuntaa koskettaviin kohtalonkysymyksiin. Yksilölliset koulutuspolut, työurat ja elämänkulut osallistuvat yhteisen todellisuuden rakentamiseen. Parhaimmillaan ohjaus tukee yksilöitä ja ryhmiä sekä tuottaa ymmärrystä erilaisten organisaatioiden nykytilasta ja kehittämistarpeista.

Teemaryhmään ovat tervetulleita ohjauksen ilmiöitä tutkimuksen ja käytäntöjen kehittämisen näkökulmista tarkastelevat esitykset. Teemaryhmä koostuu osallistujien esityksistä, näiden kommentoinnista sekä aiheita yhteenvetävistä keskusteluista.

Avainsanat: ohjaus, osallisuus, käytäntöjen kehittäminen

Yhteyshenkilö: Teemu Suorsa, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, teemu.suorsa@oulu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Jaana Kettunen, professori, Jyväskylän yliopisto

Ohjauksen tutkimus on moniulotteista ja monitieteistä. Ohjausalan tutkimuksen verkoston (SIG) vuosittain toteuttamassa teemaryhmässä rakennetaan keskustelua erilaisista lähtökohdista ohjauksen ilmiöitä tarkastelevien tutkijoiden välillä.

Verkoston toiminnassa korostuu myös yhteistyön edistäminen tutkijoiden ja muiden ohjausalan toimijoiden välillä. Sen lisäksi että ohjaus liittyy yksilön elämänkulun siirtymätilanteisiin esimerkiksi koulutuspoluilla ja työelämässä, ohjaus on lisääntyvässä määrin mukana erilaisten organisaatioiden sisäisissä, yksilöiden ja yhteisöjen osallisuuteen, oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvissä haasteissa ja niiden ratkaisuehdotuksissa. Toisinaan ohjaus näyttäytyy paljon lupaavanaihmelääkkeenä monen tason ongelmiin.

Yleisesti ohjauksen tavoitteena pidetään yksilöiden ja ryhmien osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien edistämistä. Samalla ohjaukseen liittyy suuria kysymyksiä yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien jännitteisistä suhteista. Ohjauksen ulottuvuudet kulkevat kaikkein yksilöllisimpien kysymysten kautta kulloistenkin yhteisöjen käytänteisiin, yhteiskuntien rakenteisiin sekä koko ihmis- ja muuta eliökuntaa koskettaviin kohtalonkysymyksiin. Yksilölliset koulutuspolut, työurat ja elämänkulut osallistuvat yhteisen todellisuuden rakentamiseen. Parhaimmillaan ohjaus tukee yksilöitä ja ryhmiä sekä tuottaa ymmärrystä erilaisten organisaatioiden nykytilasta ja kehittämistarpeista.

Teemaryhmään ovat tervetulleita ohjauksen ilmiöitä tutkimuksen ja käytäntöjen kehittämisen näkökulmista tarkastelevat esitykset. Teemaryhmä koostuu osallistujien esityksistä, näiden kommentoinnista sekä aiheita yhteenvetävistä keskusteluista.

Avainsanat: ohjaus, osallisuus, käytäntöjen kehittäminen

Yhteyshenkilö: Teemu Suorsa, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, teemu.suorsa@oulu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Jaana Kettunen, professori, Jyväskylän yliopisto

Opettajankoulutuksen tutkimuksen teemaryhmässä tarkastellaan ajankohtaista opettajankoulutukseen, sen rakenteisiin, prosesseihin, käytäntöihin ja toimijoihin kohdistuvaa tutkimusta. Haluamme nostaa esille erityisesti opettajankoulutuksen pedagogiikan, opettajaopiskelijoiden oppimisen ja toimijuuden sekä opettajan työn ja asiantuntijuuden näkökulmia. Pyrkimyksenä on myös pohtia opettajankoulutukseen liittyviä haasteita, kysymyksiä ja kehittämissuuntia ja -tarpeita, joita tutkimuksissa on tunnistettu. Teemaryhmään ovat tervetulleita sekä teoreettiset että empiiriset tutkimusesitykset. Teemaryhmässä pohditaan mm. seuraavia opettajankoulutuksen tutkimuksen ajankohtaisia teemoja:

Opettajankoulutuksen pedagogiikka

• Opettajankoulutuksen kontekstit, opetussuunnitelmat ja pedagogiikat
• Opettajankoulutuksen pedagogiset käytännöt: opetusmenetelmät ja arviointi
• Opetusharjoittelu ja sen ohjaus
• Digitaaliset teknologiat ja taidot opettajankoulutuksessa
• Opettajankouluttajien pedagoginen osaaminen

Opettajaopiskelijan oppiminen ja toimijuus

• Opettajaopiskelijoiden ammatillinen kehittyminen ja identiteetti
• Opettajaopiskelijan ammatillinen osaaminen
• Opettajankoulutuksessa opitun osaamisen työelämärelevanssi

Opettajan työ ja osaaminen

• Opettajan tietopohja ja opetusosaaminen
• Opettajan työn eettiset kysymykset
• Opettajana oppiminen ja reflektio
• Induktiovaiheen tuki ja kysymykset: siirtymä opettajankoulutuksesta työelämään
• Opettajien täydennyskoulutustarpeet ja niihin vastaaminen

Opettajankoulutuksen rakenteelliset ja pedagogiset haasteet

Teemaryhmän tavoitteena on esitellä opettajankoulutuksen tutkimusta sekä edistää alan tutkijoiden verkostoitumista. Teemaryhmän esitykset voivat olla suomen- tai englanninkielisiä.

Avainsanat: Opettajankoulutus, Pedagogiikka, Opettajan työ, Toimijuus, Oppiminen, Osaaminen, Ammatillinen kehittyminen, Ammatillinen identiteetti

Yhteyshenkilö: Katriina Maaranen, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, katriina.maaranen@helsinki.fi

Muut vastuuhenkilöt: Katariina Stenberg, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto; Outi Kyrö-Ämmälä, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto; Sirpa Eskelä-Haapanen, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

Tässä teemaryhmässä tarkastellaan osallistavaa toiminnan kehittämistä metodologisesti. Teemaryhmään toivotaan esityksiä moninaisen toiminnan kehittämisestä, jossa ihmiset yhteistoiminnallisesti ponnistelevat muutosten aikaan saamiseksi tai laadukkaan jokapäiväisen toiminnan mahdollistamiseksi. Haastavien muutosten ja ratkaisujen tekemiseksi tarvitsemme toimijoita ruohonjuuritasolta, kokemusasiantuntijoita ja haavoittuvassa asemassa olevia tai niiden edustajia. Kaipaamme esityksiin erityisesti case-esimerkkejä osallistavista menetelmistä ja niiden metodologisen ja käsitteellisen perustan tarkastelua. Kontekstina voi olla niin työelämän kuin kansalaistoiminnan kehittäminen.

Avainsanat: yhteisöllisyys, osallistavat menetelmät, kehittämismetodologia

Yhteyshenkiö: Tarja Kantola, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu, Porvoo, tarja.kantola@laurea.fi

Muut vastuuhenkilöt: Virpi Lund, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu, Otaniemi

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja ylirajaisuus ammatillisessa koulutuksessa – Ammattikasvatuksen teemaryhmä kutsuu ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen tutkija- ja tutkimusverkostot yhteen tarkastelemaan osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja ylirajaisuuden teemoja ammatillisen koulutuksen tutkimuksen näkökulmasta.

Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja ylirajaisuuden teemoja voi tarkastella esimerkiksi ammatillisen opettajuuden, pedagogisen johtamisen, turvallisuuden ja hyvinvoinnin, ohjausosaamisen ja erityisen tuen, vastuullisuuden sekä korkeakoulupedagogiikan näkökulmasta. Lisäksi osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja ylirajaisuuden näkökulmia voi lähestyä myös käynnissä olevien globaalien murrosten, kuten esimerkiksi vihreä siirtymän ja digitalisaation megatrendien kautta.

Teemaryhmä tukee ammattikasvatuksen tutkimustoimintaa ja sen vaikuttavuutta, tekee näkyväksi ajankohtaista tutkimusta ammatillisen koulutuksen saralla ja toimii samalla yhteisenä, koulutuksen ja tieteenalojen rajat ylittävänä foorumina tutkijoille.

Teemaryhmä toteutetaan yhteistyössä Ammatillisen koulutuksen tutkimustoiminnan verkoston kanssa.

Avainsanat: Osallisuus, yhdenvertaisuus ja ylirajaisuus ammatillisessa koulutuksessa, Ammattikasvatus, Megatrendit

Yhteyshenkilö: Jani Siirilä, yliopettaja, Haaga-Helia, jani.siirila@haaga-helia.fi

Kasvatustieteen päivien 2024 teema Osallisuus, yhdenvertaisuus ja ylirajaisuus koulutuksessa kutsuu tarkastelemaan koulutusta yli kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja materiaalisten rajojen. Perhe-erityisteemaryhmän sessioissa aihetta tarkastellaan perheitten monimuotoisuuden, erilaisten elämänpolkujen sekä yksityisissä ja institutionaalisissa konteksteissa ilmentyvän vanhemmuuden ja kasvatuksen näkökulmista.

Perheiden hyvinvointi on polarisoitunut, asuinalueiden ja koulujen eriytyminen herättää kasvavaa huolta, ja perheen sosioekonominen tausta vaikuttaa enenevässä määrin lasten ja nuorten oppimistuloksiin. Julkiseen keskusteluun ovat nousseet myös esimerkiksi perheiden varhaiskasvatuksen/kouluvalinnat, varhaiskasvatuksen/koulujen väliset ja sisäiset erot sekä kodin ja varhaiskasvatuksen/koulun viestinnässä ja lasten kasvatusvastuun jakautumisessa koetut haasteet. Perheiden ja oppilaitosten arkea varjostavat myös huolet kasvatukseen ja koulutukseen sekä opiskelijoiden etuuksiin suunnitelluista leikkauksista ja heikennyksistä.

Perheiden koulutukselliset mahdollisuudet, valinnat ja luottamus koulutukseen heijastavat myös laajemmalti yhteiskunnallisia haasteita ja trendejä. Esimerkiksi työmarkkinoiden muuttuvat tarpeet ja nopea teknologian kehitys tekevät tulevaisuuden ennustamisesta entistä haastavampaa, mikä voi vaikuttaa perheiden ja huoltajien kasvatusta ja koulutusta koskevaan luottamukseen ja valintoihin. Toisaalta perheillä on myös erilaisia odotuksia näiden suhteen. Suomessa on perinteisesti ollut vahva koulutususko ja koulutusta on pidetty tärkeänä välineenä lasten tulevaisuuden turvaamiseksi ja sosiaalisen liikkuvuuden mahdollistamiseksi. Tämä koulutususko näyttää kuitenkin nykytiedon mukaan horjuvan. Eriarvoistumiskehitys tuottaa eri perheistä ponnistaville lapsille ja nuorille varsin erilaiset mahdollisuudet tulevaa elämää varten ja voi näin rapauttaa perheiden uskoa ja luottamusta niin koulutukseen, tulevaisuuteen kuin laajemmalti yhteiskuntaan.

Perhetutkimuksen teemaryhmään kutsumme sellaisia tutkimuksia, joissa tarkastellaan perheiden erilaisia kasvatuksellisia ja koulutuksellisia mahdollisuuksia, valintoja ja luottamusta sekä vanhemmuutta. Tutkimukset voivat paikantua varhaiskasvatukseen, peruskouluun, toisen asteen ja korkeakouluopintoihin sekä vanhempien elinikäiseen oppimiseen ja täydennyskoulutukseen. Tervetulleita ovat kodin ja varhaiskasvatuksen/koulun yhteistyötä koskevaan opettajien ja muiden ammattilaisten koulutukseen suuntautuvat tutkimukset.

Koulutuksellisia valintoja, mahdollisuuksia ja tulevaisuusnäkymiä voidaan lähestyä myös muiden toimijoiden, kuten päätöksentekijöiden, järjestöjen, opettajien tai muiden ammattilaisten näkökulmasta: esimerkiksi tarkastelemalla tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia, tuen tarpeiden ennakoimista ja tunnistamista, tarjolla olevia tukitoimia tai kykyä perheiden eriarvoisuuden torjumiseen ja moninaisten perheiden ja huoltajien kohtaamiseen. Olemme kiinnostuneita myös teoreettisista ja menetelmällisistä tavoista tarkastella ja laajentaa ymmärrystä vanhemmuudesta sekä perheiden erivoisuudesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä kasvatuksessa ja koulutuksessa.

Avainsanat: vanhemmuus, perheet, eriarvoistuminen, luottamus, valinnat, koulutus, kasvatus

Yhteyshenkilö: Maria Neitola, yliopistonlehtori, Turun yliopisto, marita.neitola@utu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Anne-Elina Salo, erikoistutkija, Turun yliopisto; Marko Lähteenmäki, erikoistutkija, Turun yliopisto

Teemaryhmän tarkoituksena on tutkia ei-ihmiskeskeisen kasvatustieteen muotoja ja tuoda esille materiaalisia ja suhteisia kasvatuksellisia näkökulmia. Ryhmän puheenvuorot käsitteellistävät kasvatuksen, oppimisen ja oppimisympäristöjen ilmiöitä ammentaen posthumanistisista, uusmaterialistisista ja feministisistä teorioista ja metodologioista. Teemaryhmän taustalla vaikuttaa länsimaisen tiedonkäsityksen kriittinen tarkastelu ja ihmisen ja ympäristön suhteen uudelleen määrittely. Posthumanistiset teoriat ohjaavat kiinnostusta yksilöiden ja identiteettien sijaan esimerkiksi teknologian, ihmisen ja muiden elollisten olentojen muodostamiiin yhdistelmiin tai kietoumiin, joihin liittyy monimutkaisia vastuuta koskevia kysymyksiä.

Ryhmässä keskustellaan tähän liittyen oikeudenmukaisuudesta ja esimerkiksi muiden eläinten roolista yhteiskunnassa ja kasvatuksessa. Teemaryhmä kutsuu mukaan suomenkielisiä ja englanninkielisiä esityksiä, jotka käsittelevät kasvatuksen ilmiöitä, käytäntöjä ja politiikkoja tutkien ei-ihmiskeskeisen kasvatustieteen mahdollisuuksia. Vastaamme muuttuvan maailman haasteisiin yhdistäen kasvatustieteellisiin näkökulmiin muun muassa yhteiskunnallisen eläintutkimuksen, lapsuudentutkimuksen, luonnontieteiden, affektitutkimuksen, kriittisen eläintutkimuksen, alkuperäiskansatutkimuksen ja taiteen tutkimuksen lähestymistapoja.

Avainsanat: ei-ihmiskeskeinen kasvatus, posthumanismi, materiaalisuus, suhteisuus, ympäristö

The Thematic Group advances material, situational and non-anthropocentric perspectives to educational sciences, learning and learning environments. The discussions in the group draw on posthumanist, new materialist and feminist theories and methodologies. The background for the group is the need, intensified by the current environmental crisis in the epoch called the Anthropocene, to re-examine the ontological and epistemological foundations of education and social sciences as well as redefine the conception of human, and issues of justice related to these. We explore possibilities for non-anthropocentric education and discuss viewpoints in a multidisciplinary spirit, drawing on viewpoints and approaches offered by humananimal studies, childhood studies, affect studies, critical animal studies, Indigenous studies, arts, and more.

Keywords: more-than-human education, posthumanism, materiality, relationality, environment

Yhteyshenkilö / Contact person: Riikka Hohti, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto, riikka.hohti@helsinki.fi

Muut vastuuhenkilöt / Other organisers: Pauliina Rautio, vanhempi tutkija, Oulun yliopisto; Tuure Tammi, tutkijatohtori, Oulun yliopisto

Racism challenges the ideals of inclusion and equality in various educational settings, in terms of epistemology as well as materiality. Whiteness as a power structure and privilege, in turn, produces, upholds and reproduces racism and should therefore be examined and challenged more thoroughly in research to understand the ways in which racism functions and is maintained in education. While whiteness has been shown to be embedded in educational institutions and educational cultures, research about whiteness and racism in education remain scarce, especially in Finland. This has resulted, for instance, in the lack of recognition of how whiteness works in educational settings, in belittling and dismissing the lived experiences of racism as well as in incomplete terminology and concepts.

In this workshop we look for contributions that relate to the questions of racism and whiteness in education. In addition, papers can relate to othering, discrimination, privilege, normalization and intersecting social categorizations as well as antiracism, decolonization and resistance in education. We welcome contributions from different methodological perspectives and fields of education, including theoretical and empirical research. Papers that struggle to find words when seeking new ways to conceptualize their research phenomena are also encouraged to participate.

In relation to the overall theme of this year’s conference, we consider it important to discuss racism as a planetary crisis and in relation to other planetary crises such as social inequality and sustainability.

Papers are welcome in Finnish, Swedish and English.

Keywords: racism, whiteness, antiracism, decolonization

Contact person: Pia Mikander, University Lecturer, University of Helsinki, pia.mikander@helsinki.fi

Other organisers: Jenni Helakorpi, University Lecturer, University of Helsinki; Ida Hummelstedt, University Lecturer, University of Helsinki; Tuuli Kurki, Senior Research Fellow, University of Helsinki

Teemaryhmässä tarkastellaan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja kuuluvuuden kokemuksen ilmentymiä taide- ja taitokasvatuksessa – erityisesti kulttuuristen, sosiaalisten, materiaalisten ja planetaaristen rajojen ylittämisennäkökulmasta. Inklusiivisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämisen tarpeet edellyttävät myös taide- ja taitokasvatukselta strategioita ja käytäntöjä, jotka määrittelevät uudelleen normeja ja purkavat osallistumisen esteitä sekä luovat monimuotoisia ja oikeudenmukaisia kasvuympäristöjä.

Teemaryhmään toivotaan sekä teoreettista keskustelua että käytännön kuvauksia. Tutkimusten esittelyn lisäksi ryhmässä kannustetaan vuorovaikutteiseen keskusteluun ja yhteistyöaloitteiden jakamiseen. Avoimen dialogin kautta osallistujat voivat kriittisesti tarkastella olemassa olevia paradigmoja, jakaa parhaita käytäntöjä sekä luoda teoreettisia malleja ja
käytännön ratkaisuja.

Syventämällä ymmärrystä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden esteistä ja mahdollisuuksista taide- ja taitokasvatuksessa pyritään tunnistamaan muutoksia niin yksilö-, yhteisö-, instituutio- kuin systeemitasollakin. Rajoja rikkovien taideperustaisten lähestymistapojen sekä teoreettiseen ja empiiriseen tutkimusnäyttöön perustuvien havaintojen kautta pyritään ryhmässä edistämään myös laajempaa keskustelua sosiaalisesta ja ekologisesta moninaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta muuttuvassa maailmassa.

Avainsanat: taidekasvatus, taitokasvatus, taideperustainen tutkimus

Yhteyshenkilö: Raisa Foster, dosentti, Itä-Suomen yliopisto / Taideyliopisto, raisa@raisafoster.com

Muut vastuuhenkilöt: Katja Sutela, yliopistonlehtori, musiikkikasvatus, Oulun yliopisto

The aim of this theme-group is to investigate, reflect and analyse contextual perspectives related to teaching and learning in innovative open, flexible, hybrid or online learning environments. These learning environments or learning landscapes can be viewed from e.g. social, physical, technological, or pedagogical perspective. Developing technologies such as learning analytics also have potentially important effects on the various levels of learning environments and their pedagogical designs. These developing learning environments can be viewed from the perspectives of challenges and affordances for learning and teaching provided by e.g. specific learning analytical tools or blended pedagogical designs. This theme-group calls for presentations in which the perspectives of the relations or the effects of these new, innovative, open, flexible, hybrid as well as online environments are investigated from the viewpoints of either teaching, learning processes, pedagogical design, multimodality of multiple voices. Presentations are invited in either English or Finnish.

Keywords: learning environments, learning analytics, learning spaces, pedagogical design

Contact person: Laura Hirsto, Professor, University of Eastern Finland, laura.hirsto@uef.fi

Other organisers: Sanna Väisänen, University Lecturer, University of Eastern Finland

Kasvatustieteen ja koulutuksen asema yhteiskunnallisissa ja globaaleissa murroksissa on merkittävä. Törmätessämme ympäristökriisiin ja sodan kysymyksiin tai yhteiskunnalliseen ja globaaliin eriarvoisuuteen, kohtaamme haasteita, jotka eivät ratkea oppimalla vain uusia tietoja ja taitoja – myös ajattelutapojemme on muututtava. Transformatiivisella oppimisella tarkoitetaan ajattelutavan muutosta, jossa ihmisen tapa katsoa ja tulkita maailmaa, itseä ja suhteita muuttuu rakenteellisella ja peruuttamattomalla tavalla. Transformatiiviset oppimisprosessit vaikuttavat ihmiseen syvätasolla ja siksi ne ovat usein pitkiä ja voivat olla antoisuuden ohella myös raskaita. Vaikka tarve transformatiiviselle oppimiselle on nykyaikana ilmeinen, kaventaa uusliberalistinen nopeuden ja tehokkuuden eetos mahdollisuuksia pitkille ja hankalillekin transformaatioprosesseille koulutusinstituutioissa.

Teemaryhmä kokoaa transformatiivisen oppimisen teoriaa hyödyntäviä ja siitä kiinnostuneita toimijoita keskustelemaan, mitä annettavaa transformatiivisella oppimisella ja sen tutkimuksella on koulutukselle ja laajemmin yhteiskunnalle. Millaisia yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä muutosprosesseja transformatiivisella oppimisella voidaan tukea ja miten? Mikä on transformatiivisen oppimisen rooli yhteiskunnallisen toimijuuden, osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja koulutuksen ylirajaisuuden teemoille? Mitä transformaatioon tähtäävä opetus vaatii opettajilta, oppijoilta tai toisaalta koulutuspolitiikalta ja resurssoinnilta? Voiko transformatiivisen oppimisen avulla muuttaa maailmaa ja jos, niin miten ja mihin suuntaan? Teemaryhmään toivotaan empiirisiä, teoreettisia, metodologisia ja käytännöllisiä tarkasteluja erilaisilta kasvatustieteen kentiltä esim. eri koulutusasteilta tai -ympäristöistä. Sessioihin varataan esitysten lisäksi runsaasti aikaa myös yhteiselle keskustelulle.

Avainsanat: transformatiivinen oppiminen, kasvatus, yhteiskunta, koulutus, koulutusinstituutiot

Yhteyshenkilö: Minni Matikainen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, minni.s.matikainen@jyu.fi

Varhaiskasvatuslaki (540/2018) on muuttunut ja sen myötä myös Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (OPH, 2022). Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti (varhaiskasvatuslaki 16.12.2021/1183). Tämä on vahva kannanotto inkluusion toteuttamisen näkökulmasta. Lisäksi laissa tuodaan esiin lasten oikeus varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen (varhaiskasvatuslaki 16.12.2021/1183; 3a luku). Tuen tasoina mainitaan yleinen, tehostettu ja erityinen tuki (15a§). Taustalla on esiopetuksen ja perusopetuksen kolmiportaisen tuen muutokset, jotka tulivat voimaan vuonna
2011. Isona erona varhaiskasvatukseen on inklusiivisten periaatteiden korostaminen varhaiskasvatuslaissa ja hallintopäätökset, joita tehdään jokaisella tuen tasolla.

Tässä teemaseminaarissa perehdymme tutkimuksiin, joissa tutkimuksen keskiössä on lasten tuki, tuen eri tasot, inklusiivinen toimintakulttuuri, johtaminen sekä pedagogiikka. Toivomme sekä teoreettisia että empiirisiä näkökulmia ja esityksiä sekä kriittistä pohdintaa hyvin laajalta alueelta tähän aihepiiriin liittyen. Tervetuloa pohtimaan inkluusiota ja/tai tukea varhaiskasvatuksessa ja esittämään ajankohtaisia tai historiallisia tutkimuksia aiheeseen liittyen.

Avainsanat: varhaiskasvatus, inkluusio, tuen tasot, inklusiivinen pedagogiikka/toimintakulttuuri/johtaminen

Yhteyshenkilö: Päivi Pihlaja, professori, Itä-Suomen yliopisto, paivi.pihlaja@uef.fi

Muut vastuuhenkilöt: Varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen SIG-ryhmä

Vuorovaikutustutkimuksen teemaryhmä tarjoaa foorumin tutkijoille, jotka ensisijaisesti tarkastelevat tutkimuksessaan videoituja vuorovaikutustilanteita ja niissä toteutuvaa vuorovaikutuksen rakentumista. Nämä vuorovaikutustilanteet voivat olla niin tavallisia arkikeskusteluja (esim. lapsen ja vanhemman välisiä keskusteluja), erilaisia institutionaalisia keskusteluja (esim. ohjaus- ja opetuskeskustelut) kuin verkkovälitteisiä keskusteluja (esim. kokous- ja ohjauskeskustelut). Toivomme tuoreita avauksia erityisesti siitä, miten osallisuus toteutuu tai jää toteutumatta sekä miten yhteenkuuluvuudesta neuvotellaan vuorovaikutuksessa.

Toivomme, että esittäjät havainnollistaisivat mahdollisuuksien mukaan tutkimustuloksiaan autenttisilla esimerkeillä vuorovaikutusaineistostaan. Lisäksi tarjoamme mahdollisuuden ns. datasessioajan varaamiselle. Datasessiossa kaikki osallistujat analysoivat yhdessä esittäjän tuomaa vuorovaikutusaineistoa hänen ehdottamansa tutkimuskysymyksen ohjaamana. Mikäli haluat datasessioajan, ilmoita siitä abstraktissasi.

Toivomme monipuolisia havaintoja siitä, miten vuorovaikutuksen kaikkien osapuolten ääni tulee esille ja vaikuttaa muiden vuorovaikutuskumppanien toimintaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Odotamme aineistot ylittävää, ylirajaista keskustelua vuorovaikutuksen lainalaisuuksista ja siitä, miten vuorovaikutuksen osapuolten välistä luottamusta ja yhdenvertaisuutta rakennetaan, säädellään tai hallitaan vuorovaikutuksessa. Teemaryhmä todennäköisesti herättää keskustelua myös erilaisista analyyttisista lähestymistavoista ja tekniikoista vuorovaikutusaineistojen käsittelyssä, jolloin sessiot voivat olla myös menetelmällisesti uutta ajattelua avaavia. Samalla voidaan löytää myös hyviä vuorovaikutuskäytäntöjä, joilla voidaan edistää osallisuuden ja luottamuksen rakentumista myös jännitteitä sisältävissä vuorovaikutustilanteissa.

Avainsanat: vuorovaikutus, keskusteluntutkimus, vuorovaikutusanalyysi, videoaineisto, osallisuus

Yhteyshenkilö: Anniina Kämäräinen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, anniina.kamarainen@uef.fi

Muut vastuuhenkilöt: Kreeta Niemi, akatemiatutkija, Jyväskylän yliopisto, kreeta.niemi@jyu.fi

Kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymykset ovat entistä tärkeimpiä vastakkainasettelun ja eriarvoistumisen lisääntyessä yhteiskunnassa. Sukupuoli, ikä, seksuaalisuus, alkuperä, ja sosioekonominen asema kuin myös muut erilaiset erot ja eronteot kietoutuvat yhteen monin tavoin kasvatuksen ja koulutuksen käytännöissä sekä niihin liittyvissä keskusteluissa.

Teemaryhmässä pohditaan, mitkä tekijät estävät tai edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Miten sukupuoli risteää erilaisten erojen kanssa koulutuksen arjessa? Millaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia rakenteita erontekojen taustalla on? Miten erilaiset yhteiskunnan, yhteisöjen ja koulutusinstituutioiden tehokkuuden, joustavuuden ja tuottavuuden vaateet heijastuvat kasvatuksen ja koulutuksen käytäntöihin? Miten eriarvoistuminen ja vastakkainasettelu näkyy koulutuksessa ja kasvatuksessa esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden, alkuperän ja vammaisuuden näkökulmasta? Millaisena kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävä tulevaisuus näyttäytyy? Miten (koulutus)poliittiset päätökset näkyvät ja tuntuvat lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyvien arjessa?

Kutsumme teemaryhmään tutkimusesitelmiä, jotka tarkastelevat esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen rakenteellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Myös esitykset, joissa analysoidaan kasvatuksen ja opetuksen arkea sekä pedagogisia ratkaisuja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta ovat tervetulleita teemaryhmään. Teemaryhmään voi tarjota teoreettisia, metodologisia tai empiirisiä esityksiä. Teemaryhmä on Kasvatuksen ja koulutuksen feministinen tutkimus -sigryhmän toimintaa.

Avainsanat: feministinen tutkimus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, sukupuoli, osallisuus

Yhteyshenkilö: Outi Ylitapio-Mäntylä, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, outi.ylitapio-mantyla@oulu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Virve Keränen, tutkijatohtori, Oulun yliopisto; Salla Myyry, apurahatutkija, Itä-Suomen yliopisto; Veera Tervo, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto; Inka Tähkä, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Viimeaikainen yrittäjyyskasvatuksen tutkimus (ks. esim. Ilonen et al., 2023; Hämäläinen, Peltonen & Raappana, 2023; Dakung et al., 2022; Slatten et al., 2023) korostaa tarvetta lisätä keskustelua yrittäjyyskasvatuksen merkityksestä osallisuuden, toimijuuden ja sosiaalisen kestävyyden edistäjänä. Tutkimuksissa on nostettu esiin kysymyksiä liittyen esimerkiksi, miten yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa huomioidaan marginaalissa olevien ryhmien, esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien tai monikulttuurisen taustan omaavien oppijoiden äänen kuuluminen? (Ilonen et al., 2023; Dakung et al., 2022) sekä keiden ehdoilla koulujen ja oppilaitosten yrittämäinen toimintakulttuuri rakentuu ja ketkä ovat osallisina? (Hämäläinen, Peltonen & Raappana, 2023). Toisaalta tutkimukset (Slatten et al., 2023) herättävät pohtimaan, miten yrittäjyyskasvatus voi toimia osallisuuden edistäjänä linkittämällä koulutusta ja oppilaitoksia lähiyhteisöjen kanssa.

Yllä olevien kysymysten lisäksi tarkastelut voivat kohdentua esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

1. Yrittäjyyskasvatuksen rooli monimuotoisuuden ja tasa-arvon tukemisessa

2. Yrittäjyyskasvatuksen vaikutus osallisuuden kokemusten vahvistumiseen erilaisissa oppimisympäristöissä ja koulutusasteilla.

3. Yrittäjyyskasvatuksen rooli ylirajaisten yhteistyö- ja oppimisympäristöjen luomisessa koulutuksessa, myös kansainvälisesti.

4. Käytännön strategiat ja menetelmät yrittäjyyskasvatuksen integroimiseksi monimuotoisiin koulutusympäristöihin osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

5. Yrittäjyyskasvatuksen vaikutukset oppimistuloksiin ja koulutuksen laatuun

Kutsumme siis yrittäjyyskasvatuksen tutkijoita ja toimijoita esittelemään tutkimusten ja käytännön tuloksia ja kokemuksia ja jakamaan ajatuksia näistä ajankohtaisista teemoista.

Avainsanat: yrittäjyyskasvatus, osallisuus, yhdenvertaisuus, ylirajaisuus, monikulttuurisuus

Yhteyshenkilö: Kati Peltonen, TKI-johtaja, LAB-ammattikorkeakoulu, kati.peltonen@lab.fi

Muut vastuuhenkilöt: Yrittäjyyskasvatuksen tutkimusseura ry; Maija Suonpää, senior researcher, Haaga-Helia; Tarja Römer-Paakkanen, yliopettaja, Haaga-Helia; Kaija Arhio, yliopettaja, Centria

Recent crises, including the COVID-19 pandemic, have underscored the vital importance of resilience in enabling schools to effectively manage acute crises and prepare for unforeseen future challenges. Fundamental to building resilient schools are equal participation, active collaboration, high-quality leadership, and the well-being of all members of the school community. This symposium applies the bioecological systems theory to explore these critical elements and their interconnections at various systemic levels, with a particular focus on three key stakeholders: students, teachers, and principals.

The symposium features four research-based presentations from the EduRESCUE consortium (https://edurescue.en). First, Tiilikainen, Lepola and Kajamies (Uni. of Turku) establish the conceptual foundations for resilience in school settings and investigate its manifestations in daily classroom interactions. Second, Pöysä, Pakarinen and Lerkkanen (Uni. of Jyväskylä) discuss student experiences during the COVID-19 pandemic and the initiatives undertaken to amplify student voices in societal and decision-making processes. Third, Heinimäki, Upadyaya, Toyama and Salmela-Aro (Unis. of Helsinki & Turku) examine the fulfilment and frustration of teachers’ basic psychological needs during and after the pandemic. Lastly, Elomaa and Toyama (Uni. of Helsinki) delve into principals’ perspectives on resilient leadership and explore job crafting as a proactive strategy for enhancing their well-being and resilience.

Satu Kekki, Principal of Turku Teacher Training School (Norssi), will serve as the discussant. She will leverage her expertise to provide insightful comments on the content of the presentations and their interrelations, particularly from a practical standpoint. Ample time will be reserved for an interactive discussion among the presenters and the audience, aimed at fostering new insights and a deeper understanding of the building blocks for resilient schools.

Keywords: resilience, school, well-being, participation, leadership, collaboration

Contact person: Olli-Pekka Heinimäki, Senior Researcher, University of Turku, olpehe@utu.fi

Other organisers: Anu Kajamies, University Research Fellow, University of Turku; Petra Heikkinen, Research Coordinator, University of Turku

In recent years, increasing attention has been drawn to the ways in which inequalities in education are embedded with the educational structures, curricula, and pedagogical methods. Many scholars now question the epistemic foundations of educational policies and practices. Arts education scholars have repeatedly shown that the field reproduces similar inequalities as other fields and the wider society, running along familiar lines of race, gender, sexual orientation, class, and ability.

In this symposium, researchers from University of the Arts Helsinki will share research into performing arts pedagogy, a field making dynamic and interdisciplinary contributions to diversity and equality in higher education. In 2014, Uniarts Helsinki launched a pedagogical study program for its academic faculty, followed in 2020 by a profiling area on artist pedagogy. Building on these developments, this symposium will consist of three presentations on key areas of research-based development in performing arts pedagogy.

The first presentation will explore the decolonisation of performing arts canons and admission practices, asking how the epistemic hegemony of eurocentric cultures of theatre and music education determines which kinds of students are viewed as capable of pursuing an arts education, and what kinds of pathways of study they have access to. The second presentation explores more-than-human relationality as a framework for the ethical and open-ended development of artistic practice. The third presentation will examine ways to dismantle oppressive pedagogical structures and practices within performing arts pedagogy.

The direct connection of arts education with diverse cultural practices and forms of knowledge means the field is wellpositioned to contribute to the broader project of fostering inclusion, equality, and transnationality in education. The presenters anticipate that sharing their strategies and frameworks for transforming higher education in the performing arts will generate a mutually beneficial interdisciplinary dialogue with conference attendees from other fields.

The symposium consists of three presentations:

1. Sophie Fetokaki & Anu Koskinen: Epistemic insurgencies in performing arts pedagogy

2. Workshop by Heli Kauppila & Kenneth Siren: Micro-Ethical Actions in a ‘More-Than’ World: Arts-pedagogy as the topsoil for open-ended transformation

3. Riku Saastamoinen & Eeva Anttila: Performing arts pedagogy in higher education: Dismantling oppressive structures and practices

Keywords: performing arts, arts education, higher education in the arts, performing arts pedagogy, university pedagogy, artist pedagogy, decoloniality

Contact person: Eeva Anttila, Professor, Theatre Academy, University of the Arts Helsinki

Other organisers: Sophie Fetokaki, Post Doctoral Researcher in Artist Pedagogy, Uniarts Helsinki; Anu Koskinen, Post Doctoral Researcher in Artist Pedagogy, Uniarts Helsinki; Riku Saastamoinen, University Lecturer, Uniarts Helsinki; Heli Kauppila, University Lecturer, Uniarts Helsinki; Kenneth Sirén, Doctoral Researcher, Uniarts Helsinki

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuoden 2024 sivistyksen teemavuodeksi, kun Suomen vanhin vapaan sivistystyön organisaatio Kansanvalistusseura täyttää 150 vuotta. Teemavuoden tarkoituksena on tuoda ”sivistys tähän päivään ja kaikkien arkeen.” J.V. Snellmanin ajattelu on vaikuttanut erittäin paljon koko suomalaiseen sivistysajatteluun ja sivistykseen nojaavaan yhteiskuntaamme. Vapaan sivistystyön alueella snellmanilainen ajatusperinne oli varsin hallitsevana aina toiseen maailmansotaan saakka.

Symposiumissa tarkastellaan, mikä Snellmanin filosofiassa ja sivistysajattelussa on yhä tänä päivänä arvokasta ja edelleen kehittämisen arvoista. Snellmanin ajattelun ajankohtaisuutta korostaa sivistyksen käsitteen uusi nousu kasvatusteelliseen keskusteluun Euroopassa. Se nähdään vaihtoehtona sekä oppimistulosten mittaamiseen perustuvalle osaamisen ja koulun kehittämisen mallille. Sen tietämistä ja oppimista koskevat käsitykset haastavat kiinnostavalla tavalla myös kognitiiviseen psykologian oppimisnäkemyksen. Symposiumissa analysoidaan Snellmanin sivistysteorian merkitystä ja mahdollisuuksia suomalaisen kasvatuksen ja opetuksen teorian ja kansallisen identiteetin filosofisena perustana.

Symposiumin puheenjohtajat ja puhujat ovat osallistuneet toimittajina ja kirjoittajina Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran tänä vuonna ilmestyvän vuosikirjan J.V. Snellman ja suomalainen sivistyskäsitys tuottamiseen. Symposium rakentuu kolmesta sisältöpuheenvuorosta, sekä aloitus- ja päätöspuheenvuoroista.

Ohjelma:

• Tervetulosanat: Soila Lemmetty
• Sisältöpuheenvuoro: Reijo miettinen
• Sisältöpuheenvuoro: Eero Ojala
• Sisältöpuheenvuoro: Michael Uljens (etänä)
• Päätös- ja yhteenvetopuheenvuoro: Severi Hämäri

Avainsanat: J. V. Snellman, sivistys, sivistyskäsitys

Yhteyshenkilö: Soila Lemmetty, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, soila.lemmetty@uef.fi

Muut vastuuhenkilöt: Reijo Miettinen, emeritusprofessori, Helsingin yliopisto; Eero Ojanen, filosofi; Severi Hämäri, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

Tarkastelemme tässä symposiumissa kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisia kouluyhteisöjä opettajien, oppilaiden ja päätöksenteon näkökulmista ja keskitymme ennen kaikkea siihen, miten maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kouluun kiinnittymistä, kuuluvuuden tunnetta ja oppimista voidaan tukea suomalaisissa yläkouluissa. Symposiumissa esitellään tuloksia opetus ja kulttuuriministeriön rahoittamasta VOITTO-hankkeesta ja NordForskin rahoittamasta TEAMS (Teaching that matters for migrant students) -hankkeesta, joissa molemmissa tutkitaan kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisia kouluyhteisöjä.

Symposium jakautuu kahteen osaan. Tässä ensimmäisessä huomio on käsitteellisessä tarkastelussa, päätöksenteossa ja opettajien työssä.

Osa 1, esitykset:

Mirja Tarnanen ja Mervi Kaukko: Mitä valmistavassa opetuksessa tapahtuu ja mihin se tähtää? Tässä esityksessä tarkastelemme valmistavan opetuksen käytäntöjä ja tavoitteita monikulttuurisuuskasvatuksen teorian viitekehyksessä. Pohdimme yhtäältä sitä, miten valmistava opetus toimii, eli miten esimerkiksi kielten kehittymistä (suomi/ruotsi, monikielisyys, tiedonalakielet), kouluyhteisöihin integroitumista ja kouluun kiinnittymistä tuetaan. Toisaalta tarkastelemme sitä, mihin valmistava opetus tähtää, eli millaisena maahanmuuttotaustaisen oppilaan tulevaisuus nähdään.

Tuire Palonen, Päivi Hökkä, Katja Vähäsantanen ja Eveliina Manninen: Koulun henkilökunnan toimijuus ja sosiaaliset verkostot maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tukemisessa. Tutkimus tarkastelee opettajien ammatillisen toimijuuden ja työkokemuksen pituuden yhteyttä heidän sosiaalisiin verkostoihinsa sekä instrumentaalisten että ekspressiivisten sidosten osalta. Lisäksi tarkastellaan miten nämä vaikuttavat maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin liittyvän tuen välittämiseen kollegoille.

Elisa Repo, Iida Kallio ja Maria Petäjäniemi: Vastikään saapuneen oppilaan osallisuuden tukeminen opettajien haastattelukertomuksissa. Tämä opettajahaastatteluihin perustuva artikkeli tarkastelee, miten yläkoulun valmistavan opetuksen opettajat tukevat oppilaiden osallisuutta, ja millaisia ammatillisen kehittymisen tarpeita opettajilla on osallisuuden tukemisessa.

Päivi Hökkä, Katja Vähäsantanen ja Eveliina Manninen. Kouluhenkilökunnan ammatillinen toimijuus maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tukemisessa: vertailututkimus Suomi – Ruotsi – Skotlanti. Tutkimus tarkastelee kouluhenkilökunnan ammatillista toimijuutta ja sen yhtäläisyyksiä ja eroja kolmessa tutkitussa maassa sekä erityisesti suomalaisessa aineistossa löydettyjä erityispiirteitä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tukemisessa. Tämä esitys yhdistä’ vertailututkimuksen ja Mannisen ym. Suomen aineistoihin keskittyneen tutkimuksen, jossa henkilökunnan toimijuutta tarkasteltiin nimenomaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tukemiseen liittyen.

Avainsanat: valmistava opetus, integraatio, inkluusio, kuuluminen, osallisuus, maahanmuuttajataustaiset oppilaat, kieli- ja kulttuuritietoisuus, kouluun kiinnittyminen, tuki

Yhteyshenkilö: Mervi Kaukko, professori, Tampereen yliopisto, mervi.kaukko@tuni.fi

Muut vastuuhenkilöt: Mirja Tarnanen, professori, Jyväskylän yliopisto; Päivi Hökkä, tenure track professori, Tampereen yliopisto; Maria Petäjäniemi, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto; Elisa Repo, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto; Iida Kallio, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto; Eija Aalto, lehtori, Jyväskylän yliopisto; Tuire Palonen, yliopistotutkija, Turun yliopisto

Tarkastelemme tässä symposiumissa kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisia kouluyhteisöjä opettajien, oppilaiden ja päätöksenteon näkökulmista ja keskitymme ennen kaikkea siihen, miten maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kouluun kiinnittymistä, kuuluvuuden tunnetta ja oppimista voidaan tukea suomalaisissa yläkouluissa. Symposiumissa esitellään tuloksia opetus ja kulttuuriministeriön rahoittamasta VOITTO-hankkeesta ja NordForskin rahoittamasta TEAMS (Teaching that matters for migrant students) -hankkeesta, joissa molemmissa tutkitaan kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisia kouluyhteisöjä.

Symposium jakautuu kahteen osaan. Tässä toisessa osassa tarkastelemme kulttuurisesti ja kielellisesti moninaista kouluyhteisöjä erityisesti oppilaiden näkökulmista.

Osa 2, esitykset:

Iida Kallio, Maria Petäjäniemi ja Mervi Kaukko. Valmistavan opetuksen käytännöt Pohjoismaissa. Tämä kirjallisuuskatsaus kuvaa käytössä olevia valmistavan opetuksen käytäntöjä Pohjoismaissa, keskittyen oppilaiden näkökulmaan.

Elisa Repo, Tuomo Virtanen ja Mirja Tarnanen: Valmistavan opetuksen oppilaiden kognitiivinen ja tunneperäinen kiinnittymien kouluun. Tässä esityksessä esitetään alustavia tuloksia VOITTO-hankkeessa tehdystä kouluun kiinnittymistä mittaavasta SEI-kyselystä.

Shupin Li, Tuire Palonen, Mirja Tarnanen ja Päivi Hökkä: Oppilaiden kouluun kiinnittyminen Suomessa, Ruotsissa ja Skotlannissa. Tämä esitys tarkastelee oppilaiden kouluun kiinnittymisen eroja ja yhtäläisyyksiä sekä niihin liittyviä tekijöitä kolmessa tutkitussa maassa.

Eija Aalto: Kielellinen tuki oppimisen ja kiinnittymisen mahdollistajana. Esitys kuvaa alustavia tuloksia TEAMS-hankkeessa kerätystä, opettaja- ja oppilashaastatteluita, oppituntitallenteita ja etnografista observointidataa sisältävästä yläkouluaineistosta.

Avainsanat: valmistava opetus, integraatio, inkluusio, kuuluminen, osallisuus, maahanmuuttajataustaiset oppilaat, kieli- ja kulttuuritietoisuus, kouluun kiinnittyminen, tuki

Yhteyshenkilö: Mervi Kaukko, professori, Tampereen yliopisto, mervi.kaukko@tuni.fi

Muut vastuuhenkilöt: Mirja Tarnanen, professori, Jyväskylän yliopisto; Päivi Hökkä, tenure track professori, Tampereen yliopisto; Maria Petäjäniemi, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto; Elisa Repo, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto; Iida Kallio, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto; Eija Aalto, lehtori, Jyväskylän yliopisto; Tuire Palonen, yliopistotutkija, Turun yliopisto

The increase of digital technology and computers in our day-to-day interactions over the past few decades calls for the development and support of versatile skills that humans need to adapt better to the highly computerized society. Computational thinking (CT) skills refer to a phenomenon that encompasses complex cognitive processes that allow learners to successfully engage in solving complex problems by utilizing computational tools. Shute et al. (2017) define it as a combination of such cognitive processes as abstraction, problem decomposition, algorithm design and debugging, that altogether form human ability to solve problems effectively and efficiently with solutions that can be transferred across different contexts. While the definition of CT was originally coined in the context of an individual learner, recent research has been investigating it in more contemporary learning contexts, e.g., collaborative learning (e.g., Lee et al.,2019; Lai & Wong, 2022).

This symposium brings together studies on both individual and group levels offering a comprehensive exploration of its multifaceted nature in different contexts, from individual special needs students to collaborative triads. By leveraging process data (e.g., log data, video observations, etc.) from various educational contexts and utilizing mixed methods, the presentations in our symposium will provide insights into the iterative nature of CT processes in problem-solving and collaborative learning tasks for secondary school students. The studies will discuss the implications for research and practice, dwelling on the affordances of multimodal process data as a source to identify CT in individuals and social interactions, and providing insights for practitioners into how these critical cognitive skills can be cultivated in different types of classrooms.

The program of the symposium:

1. Computational thinking in collaborative problem solving: A case study of middle school students’ programming activity to control an AI-based robotic arm (Megumi Iwata, Kateryna Zabolotna, Jari Laru, Kati Mäkitalo)

2. Assessing computational thinking using log- and self-reported data (Cristiana Mergianian, Laura Nyman, Mari-Pauliina Vainikainen)

3. Hopscotch Binary: Learning binary digits through outdoor play (Surya Pasupuleti)

The language of the symposium is English.

Keywords: computational thinking, process methods, multimodal data, mixed methods, problem-solving

Contact person: Kateryna Zabolotna, Doctoral Researcher, University of Oulu, kateryna.zabolotna@oulu.fi

Other organisers: Megumi Iwata, University of Oulu

Monialaisen oppimisen verkosto on toiminut vuodesta 2021 alkaen, jolloin joukko innostuneita tutkijoita kokoontui teeman äärelle. Tällä hetkellä verkostossa on mukana tutkijoita eri yliopistoista. Perusopetuksen monialaiset oppimiskokonaisuudet tarjoavat edellytyksiä tarkastella oppimista ja opetusta osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja ylirajaisuuden näkökulmista.

Symposiumissa tarkastellaan monialaisen oppimisen mahdollisuuksia ja haasteita tutkimusten valossa. Monialainen oppiminen on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa perusopetuksessa, mutta käytännössä oppimiskokonaisuuksien toteutukset ja suunnittelu kuitenkin vaihtelevat.

Symposiumin tavoitteena on hyvien tutkimuspohjaisten käytänteiden jakaminen, näkökulmien ja keskustelun syventäminen monialaisen oppimisen kontekstissa sekä rohkaiseminen monialaisen oppimisen potentiaalin käyttämiseen koko laajuudessaan. Kutsumme symposiumiin monialaisesta oppimisesta kiinnostuneita opettajia, tutkijoita ja hallintohenkilöstöä keskustelemaan ja etsimään rajapintoja ylittäviä näkökulmia.

Symposium jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä tutkijat esittelevät uusimpia tutkimusartikkeleita. Tämän jälkeen syvennämme keskustelua ja näkökulmia yhdessä toiminnallisen työskentelyn kautta.

1. Perusopetuksen opettajien näkemyksiä monialaisen oppimiskokonaisuuden suunnittelusta Suomessa (Iida-Maria Peltomaa & Ulla Hietamäki)

2. Perusopetuksen opettajien näkemyksiä monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutuksen haasteista ja mahdollisuuksista Suomessa (Iida-Maria Peltomaa)

3. Luokanopettajien käsityksiä oppimisen arvioinnin käytänteistä monialaisessa oppimiskokonaisuudessa (Ulla Hietamäki)

4. The potentials for Bildung in cross-curricular teaching: Primary teachers’ perspectives (Nina Mård)

Odotamme työskentelyltä parhaiden käytänteiden jakamista, tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua, yhteistyömahdollisuuksien etsimistä ja verkoston vahvistamista.

Avainsanat: Monialainen oppiminen ja opettaminen, perusopetus, verkostot

Yhteyshenkilö: Iida-Maria Peltomaa, väitöstutkija, Tampereen yliopisto, iida-maria.peltomaa@tuni.fi

Muut vastuuhenkilöt: (puheenjohtaja) Ulla-Maija Hietamäki, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto; (diskussantti) Mirja Tarnanen, professori, Jyväskylän yliopisto

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen edellyttää monialaista lähestymistapaa. Tällä hetkellä lasten ja heidän perheidensä tuen saanti on sirpaleista, ja esimerkiksi koulussa tarjottava tuki on osittain eriytynyt muista tukipalveluista. Lasten lisääntyvät hyvinvoinnin haasteet velvoittavat kehittämään uusia palvelusektorit ylittäviä toimintatapoja ja käytäntöjä. Moniammatillisella yhteistyöllä tarkoitetaan eri toimijoiden ja organisaatioiden vuorovaikutusta ja jaettua asiantuntijuutta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulujen arjessa moniammatillista yhteistyötä tehdään erityisesti opiskeluhuollossa. Onnistunut moniammatillinen yhteistyö on oleellista lapsen tuen toteutumisen näkökulmasta, mutta se tukee myös ammattilaisia heidän työssään. Toimivan yhteistyön edellytyksenä ovat organisaatioiden rajojen ylittämisen mahdollistavat rakenteet sekä ammattilaisten moniammatillinen osaaminen. Tämä osaaminen tarkoittaa hyviä vuorovaikutustaitoja, taitoa tunnistaa toisten alojen ammattilaisten asiantuntijuuksia ja hyödyntää niitä sekä kykyä työskennellä yhteisesti muodostetun tavoitteen suunnassa toisiinsa luottaen ja ilman ammattialojen välistä kilpailua. Tässä symposiumissa pohditaan monialaisesti moniammatillisen yhteistyön tilaa ja tulevaisuutta yksilön, ryhmän ja rakenteiden tasoilla.

Symposiumin ohjelma:

Puheenjohtaja: Minna Kyttälä, Turun yliopisto

Diskussantit: Merja Anis, Turun yliopisto (sosiaalityö) & Max Karukivi, Turun yliopisto (nuorisopsykiatria)

Esitykset:

1. Jaanet Salminen, Miia Laasanen, Minna Alin, Leena Leinonen, Riitta Vornanen, Max Karukivi, Anniina Eklöf & Minna Kyttälä: Moniammatillisen yhteistyön ihannetila neuroepätyypillisten nuorten palveluissa

2. Miia Laasanen, Jaanet Salminen, Harri Jalonen, Aino Rantamäki, Juha Lindell, Tomi Niemi, Hanna Kallio: Opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö hyvinvointialueuudistuksessa – MONOPS-hankkeen keskeisiä tuloksia

3. Anniina Eklöf: Lapsen ja nuoren oppimista ja hyvinvointia tukeva vuorovaikutus ja dialogi koulun aikuisyhteistyössä

4. Erika Österholm: Korkeatasoisen moniammatillisen oppimisen tukeminen

Symposiumin tavoitteena on vahvistaa aidosti monialaista keskustelua palvelusektoreiden rajat ylittävän moniammatillisen yhteistyön merkityksestä, haasteista ja mahdollisuuksista lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen kontekstissa.

Avainsanat: moniammatillinen yhteistyö, monialainen palvelujärjestelmä

Yhteyshenkilö: Minna Kyttälä, professori, Turun yliopisto, minna.kyttala@utu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Jaanet Salminen, yliopistonlehtori, Sote-akatemia & OKL, Turun yliopisto; Miia Laasanen, tutkimuspäällikkö, Sote-akatemia

Uusimpien PISA 2022- tulosten myötä on selvää, että osaamisen tasossa on tapahtunut järjestelmällinen pudotus ja Suomi on menettänyt asemansa huippuosaamista tuottavien koulutusjärjestelmien joukossa. Myös muut kansalliset ja kansainväliset arvioinnit osoittavat samaan suuntaan; peruskoulua käyvien oppilaiden osaaminen on voimakkaasti heikentynyt. Peruskoulu ei kykene myöskään enää aiempaan tapaan tasaamaan perhetaustan vaikutuksia oppilaiden osaamiseen. Oppilaiden osaamisen voimakas eriytyminen ja osaamiserojen kasvu koulujen sisällä on huolestuttavaa ja aiheuttaa lisää haasteita opetuksen sujuvalle järjestämiselle.

PISA 2022 tutkimuskierroksen pääalueena matematiikka. Matematiikan osaamisen heikentyminen on 10 vuodessa ollut todella voimakas (-35 pistettä) ja jos verrataan vuoteen 2003, niin matematiikan osaamisen 60 pisteen keskiarvon pudotus on vertaansa vailla. Myös lukutaidon (-56) ja luonnontieteen (-52) osaamisen pistekeskiarvot ovat pienentyneet lähes yhtä paljon ensimmäisistä mittauskerroistaan (2000 ja 2006). Kaikilla arviointialueilla osaaminen on heikentynyt keskimäärin yli 30 pistettä kymmenessä vuodessa.

Suomen aikaisempi hyvä menestys on osittain perustunut siihen, että heikkoja osaajia on ollut suhteellisen vähän ja heidänkin osaamisensa on ollut kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen hyvää. Viimeisimpien tulosten mukaan osaaminen on heikentynyt kaikissa ryhmissä, mutta heikkojen oppilaiden osuus on kasvanut voimakkaimmin. Matematiikassa vähintään erinomaisesti osanneiden osuus on pienentynyt 24 prosentista alle 7 prosenttiin vuodesta 2003. Samaan aikaan heikkojen osaajien, eli suoritustason 2 alle jäävien oppilaiden, osuus on kasvanut noin 7 prosentista lähes 25 prosenttiin. Vastaavat trendit näkyvät myös lukutaidossa. Heikoimmin osaavien oppilaiden voimakkaasta osuuden kasvusta on syytä olla erittäin huolissaan, sillä oppilailla, jotka eivät saavuta edes tyydyttävää osaamista peruskoulussa on riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Heillä ei välttämättä ole riittäviä taitoja peruskoulun jälkeisiin opintoihin tai työelämään.

Avainsanat: arviointi, matematiikan osaaminen, PISA-tutkimus

Yhteyshenkilö: Arto K. Ahonen, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto, arto.k.ahonen@jyu.fi

Muut yhteyshenkilöt: Jenna Hiltunen, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto

Alueiden ja koulujen eriytyminen puhuttaa. Eriytymiskehitys haastaa koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen yhteiskuntaluokkien välillä. Vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt mahdollinen opettajakunnan alueellinen eriytyminen, eli opettajasegregaatio.

Kuvaamme opettajasegregaation rakentumista osana alueiden ja koulujen eriytymistä. Tarkastelemme, mihin opettajat päätyvät töihin, mitkä tekijät saavat heidät vaihtamaan työpaikkaansa sekä sitä, miten ilmiö näkyy koulutuksellisessa yhdenvertaisuudessa ja osallisuudessa. Näkökulmamme käsittelevät erityisesti alueiden hyvä- ja huono-osaisuuden vaikutuksia päätöksiin sekä ilmiön rakentumista maaseudulla, taajamissa ja kaupungeissa. Tarkastelussa ovat mukana varhaiskasvatuksen-, luokan-, aineen- ja erityisopettajat (varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen). Tuomme yhteen määrällisiä ja laadullisia analyyseja keskustelun pohjaksi. Käsitteellisesti symposium avaa segregaation ja eriarvoisuuden suhdetta kasvatuksessa ja koulutuksessa.

Ohjelma:

1. Varhaiskasvatuksen opettajien rekrytointihaasteet, hyvinvointityö ja oppimisen tuki (Heidi Huilla, Sonja Kosunen, Juhani Saari & Marika Pylkkö)

2. Varhaiskasvatustyö erilaisilla kaupunkialueilla opettajien kuvaamana (Marika Pylkkö, Sonja Kosunen & Heidi Huilla)

3. Isot koulut, pienet koulut – Tilat työpaikan valinnassa ja työoloissa (Sara Juvonen, Heidi Huilla & Sonja Kosunen)

4. Opettajien poliittinen suuntautuminen alueellisena ja asenteellisena kysymyksenä (Lotta Saariluoma, Sonja Kosunen & Heidi Huilla)

Keskustelemme opettajasegregaatiosta kansallisena ilmiönä. Kuvaamme, miten rekrytointihaasteet, alueiden hyvä- ja huono-osaisuus sekä tilat eriyttävät opettajien työnkuvia, ja miten tämä näkyy työpaikkaan hakeutumisessa ja pysymisessä. Lisäksi kuvaamme, opettajakunnan poliittista suuntautumista kansallisesti.

Avainsanat: segregaatio, opettaja, eriarvoisuus, rekrytointi, huono-osaisuus

Yhteyshenkilö: Heidi Huilla, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, heidi.huilla@uef.fi

Muut vastuuhenkilöt: Sara Juvonen, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto

Tutkiva opettaja -symposium kokoaa yhteen opettajia, jotka työskentelevät eri asteilla ja joita kiinnostaa oman työn kehittäminen tutkivalla otteella. Symposiumissa keskitytään tutkivan opettajuuden teoreettisiin ja käytännöllisiin lähtökohtiin ja tältä pohjalta käytännön esimerkkeihin tutkivan opettajuuden toteuttamisessa. Symposiumin tarkoituksena on toimia keskustelufoorumina kaikille tutkivasta opettajuudesta kiinnostuneille; opettajille, joita kiinnostaa oman työn kehittäminen/tutkiminen sekä opettajille, jotka olisivat kiinnostuneita jatkotutkimuksesta tai tekevät jatkotutkimusta. Kokonaisuudessaan symposium on suunnattu kaikille opettajille, jotka kaipaavat arkityöhönsä lisää tutkimusperustaisuutta ja keskustelua tästä toisten opettajien kanssa.

Symposium jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäiseen osaan sisältyy alustus tutkivasta opettajuudesta teorian ja käytännön kokemusten välisenä vuoropuheluna. Tältä pohjalta kuullaan muutamien opettajien esityksiä, joiden aiheina ovat esittäjien omaan opettajan työhön liittyvä tutkimus-/kehittämistyö. Esitykset sisältävät kuvauksen opettajan omasta polusta tutkivaan opettajuuteen ja kokemuksia siitä, miten yhdistää opettajan työ ja tutkimus.

Toinen osa symposiumista on varattu esitysten pohjalta käytävälle keskustelulle ja ideoinnille.

Symposiumin työskentelyltä odotamme kannustavaa keskustelua ja esimerkkejä siitä, miten tutkimus voi olla tukemassa opettajan ammatillista kasvua ja siitä, miten tutkiva opettajuus voisi näkyä ja toteutua yhä useamman opettajana työskentelevän arjessa. Opettaja nähdään tutkivassa opettajuudessa osallisuuden näkökulmasta aktiivisesti tutkimukseen osallistuvana subjektina. Toivomme, että voimme tarjota tutkimusperustaisuudesta kiinnostuneille opettajille mahdollisuuden verkostoitua ja edistää sellaista yhteistyön syntymistä, joka on tukemassa ja innostamassa tutkivaan opettajuuteen haastavan arkityön keskellä.

Avainsanat: Tutkiva opettaja, Tutkiva opettajuus, Opettajan ammatillinen kasvu

Yhteyshenkilö: Elina Törmä, luokanlehtori, Jyväskylän yliopisto, elina.torma@norssi.jyu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Pasi Kurttila, projektikoordinaattori, eNorssi, Oulun yliopisto ja Susanne Roos, luokanlehtori, Jyväskylän yliopisto

Viime aikoina on käyty laajasti keskustelua yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta sekä siitä, milloin asiallisen debatin rajoja venytetään liikaa. Kun keskustelunaihe, sanomisen tapa, aihetta koskevaan mielipiteeseen limittyvät henkilökohtaiset identiteetit ja arvomaailma sekoittuvat toisiinsa, keskustelu vaikeutuu. Tämä on näkynyt myös koulutuksessa. Toisaalta koulutuksen rooli on keskeinen kansalaiseksi kasvamisessa – siinä, millaiseen keskustelukulttuuriin lapset ja nuoret sosiaalistuvat, millaista tietoa he saavat ja miten he osaavat arvioida informaation luotettavuutta.

Kaksiosainen symposium tarkastelee, miten yhteiskunnallinen polarisaatio heijastuu koulutukseen ja kasvatukseen sekä millaisia mahdollisuuksia koulutuksella on vastata siihen. Symposiumin kuusi esitelmää tarkentavat käsitystä keskustelukulttuurista eri koulutusasteilla sekä siitä, millaiset aiheet ovat vaikeita suomalaisissa oppilaitoksissa. Näitä kysymyksiä tarkastellaan myös tiedonalatiedon näkökulmasta.

Esitelmät pohjautuvat vuoden 2025 alussa julkaistavaan kirjaan, ja niiden kontekstit käsittävät koulutusinstituutioita aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Symposium tarjoaa tutkimukseen perustuvia näkökulmia vaikeiden aiheiden käsittelyyn koulutuksessa kaikille demokraattisen ja keskustelevan yhteiskunnan rakentamisesta kiinnostuneille.

Symposiumin ohjelma:

Mikko Puustinen & Jenni Marjokorpi: Koulutus, demokratia ja keskustelun vaikeus

Lauri Väkevä & Katja Thomson: Taidekasvatus, kulturalistinen sensuuri ja identiteettityö: turvallinen tila taiteen korkeakoulutuksessa

Marjaana Kavonius, Essi Ikonen, Raili Keränen-Pantsu, Silja Lamminmäki-Vartia, Saila Poulter & Niina Putkonen: Maailmakeskeinen kasvatus katsomusten kohtaamisen tukena

Avainsanat: vaikeat aiheet, yhteiskunta, polarisaatio, demokratiakasvatus, ainedidaktiikka

Yhteyshenkilö: Jenni Marjokorpi, FT, Helsingin yliopisto, jenni.marjokorpi@helsinki.fi

Muut vastuuhenkilöt: Mikko Puustinen, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Viime aikoina on käyty laajasti keskustelua yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta sekä siitä, milloin asiallisen debatin rajoja venytetään liikaa. Kun keskustelunaihe, sanomisen tapa, aihetta koskevaan mielipiteeseen limittyvät henkilökohtaiset identiteetit ja arvomaailma sekoittuvat toisiinsa, keskustelu vaikeutuu. Tämä on näkynyt myös koulutuksessa. Toisaalta koulutuksen rooli on keskeinen kansalaiseksi kasvamisessa – siinä, millaiseen keskustelukulttuuriin lapset ja nuoret sosiaalistuvat, millaista tietoa he saavat ja miten he osaavat arvioida informaation luotettavuutta.

Kaksiosainen symposium tarkastelee, miten yhteiskunnallinen polarisaatio heijastuu koulutukseen ja kasvatukseen sekä millaisia mahdollisuuksia koulutuksella on vastata siihen. Symposiumin kuusi esitelmää tarkentavat käsitystä keskustelukulttuurista eri koulutusasteilla sekä siitä, millaiset aiheet ovat vaikeita suomalaisissa oppilaitoksissa. Näitä kysymyksiä tarkastellaan myös tiedonalatiedon näkökulmasta.

Esitelmät pohjautuvat vuoden 2025 alussa julkaistavaan kirjaan, ja niiden kontekstit käsittävät koulutusinstituutioita aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Symposium tarjoaa tutkimukseen perustuvia näkökulmia vaikeiden aiheiden käsittelyyn koulutuksessa kaikille demokraattisen ja keskustelevan yhteiskunnan rakentamisesta kiinnostuneille.

Symposiumin ohjelma:

Jan Löfström: Järjen ja tunteiden vuoropuhelu yhteiskunnallisten aineiden opetuksessa

Jenni Marjokorpi & Liisa Tainio: Kaunokirjallisuuden opetus ja kiistanalaiset teosvalinnat

Mikko Puustinen & Jukka Rantala: Menneisyyden tehtävä ei ole miellyttää

Avainsanat: vaikeat aiheet, yhteiskunta, polarisaatio, demokratiakasvatus, ainedidaktiikka

Yhteyshenkilö: Jenni Marjokorpi, FT, Helsingin yliopisto, jenni.marjokorpi@helsinki.fi

Muut vastuuhenkilöt: Mikko Puustinen, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Teachers and preschool staff meet pupils and children daily and have the possiblity of noticing ill-being and mental health problems which are common in today’s rapidly changing society. The purpose of this symposium is thus to investigate how teachers perceive their responsibility towards the pupils’ well-being and mental health and how this is expressed in school, as well as what support teachers need. Another purpose was also to explore preschool staff’s expectations on continuing education within a health project in Sweden and how the preschool staff and principals experienced the work environment and well-being and how they experienced support through continuing education.

Focusgroup interviews were done with preeschool staff (teachers and principals) in Sweden and personal interviews were made with class teachers in Finland. Data was analyzed with qualitative content analysis.

Well-being at work for preschool staff was influenced by factors related to the work tasks, work community and leadership. The preeschool staff wished that the working conditions could be improved to make the stress level decrease. Continuing education in positive psychology affected preschool staff periodically, but the high workload caused discomfort at work. Mental health problems among pupils in Finland could be seen when the pupils showed unstable emotional behavior, or through different introvertive or extrovertive behavior. The teacher’s way of being a safe adult created security in the classroom which was seen as an important cornerstone for supporting pupils’ mental health and well-being. Collaboration within the multi-professional student welfare team was another important cornerstone for teachers that support pupils’ mental health and well-being. The need for further research is evident, for example regarding pupils’ perspectives on how to support well-being and mental health in different school contexts.

The symposium consists of five presentations:

1. Preschool staff’s well-being at work, need for support and expectations before educational lectures in positive psychology. Henna Witting, Lillemor Östman, Pia Nyman-Kurkiala, Jessica Hemberg (2024).

2. Preschool staff’s experiences of participation in educational lectures within a health project to support their well-being at work. Sofia Grön, Lillemor Östman, Pia Nyman-Kurkiala, Jessica Hemberg (2024).

3. Class teachers’ experiences about their responsibilities regarding students’ mental health and well-being as well as support needs. Minna Mänttäri, Ellen Westerlund, Pia Nyman-Kurkiala, Jessica Hemberg (2024).

4. Improving the well-being of higher education students through interventions and support: views of students and staff. Kia Ikonen, Jessica Hemberg, Fredrik Rusk, Pia Nyman-Kurkiala, Frida Jonsson, Maria Lindström. (2024).

5. School-based youth work. Anna Siegfrids, A., Pia Nyman-Kurkiala, Jessica Hemberg. (2024).

Keywords: educational, experiences, mental health problems, pre-school, principals, pupils, well-being, school, teachers

Contact person: Jessica Hemberg, Associate Professor, Senior University Lecturer, Åbo Akademi University, jessica.hemberg@abo.fi

Suomalaisista lapsista ja nuorista 10–30 % kokee toistuvaa yksinäisyyttä. Pitkittyessään yksinäisyys ja ulossulkeminen voivat johtaa väkivaltaiseen toimintaan, joka on riski oppimisyhteisöjen turvallisuudelle.

Yksinäisyys on ahdistava ja negatiivinen subjektiivinen kokemus siitä, etteivät olemassa olevat sosiaaliset suhteet vastaa toivottuja. Yksinäisyyden tunne voi kohdistua joko sosiaalisiin verkostoihin tai läheisiin tärkeisiin ihmissuhteisiin. Ostrakismi on tahallista tai tahatonta sulkemista ulkopuolisuuteen. Tahallista ostrakismi on silloin, jos henkilö jätetään muiden ulkopuolelle käyttäytymällä esimerkiksi siten, kuin häntä ei olisi olemassakaan. Tahatonta ostrakismia voi olla esimerkiksi se, että lapsiryhmä on niin suuri, ettei opettajan aika riitä kaikkien huomioimiseen. Pitkittynyt yksinäisyys heikentää terveyttä sekä kykyä oppia ja integroitua osaksi yhteisöjä ja lisää syrjäytymisen, itsetuhoisuuden, väkivallan ja radikalisoitumisen riskiä. Pahimmillaan se voi johtaa voimakkaaseen eristäytymiseen ja jopa ääritekoihin.

Oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuuri on usein reagoivaa; ennakointi ja yhteisön toimintaympäristöön perustuva riskien arviointi jää vähäiseksi. Siksi ei välttämättä osata puuttua turvallisuutta uhkaaviin ilmiöihin ennakoivasti, vaan toimitaan reaktiivisesti ja selvitellään yksittäisiä tapahtumia tunnistamatta niitä osaksi laajempaa kokonaisuutta. Perinteinen ajattelu, että koulun aikuiset vastaavat turvallisuudesta, on lakien ja normiohjauksen mukaista. Vahvan turvallisuuskulttuurin näkökulmasta se on kuitenkin kapea-alaista, sillä valtaosa oppimisyhteisöjen jäsenistä on oppilaita ja pääosa koulujen turvallisuuspoikkeamista on oppilaiden aiheuttamia kohdistuen yksilöihin, ryhmiin ja jopa koko yhteisöön. Silloin oppimisyhteisö ei ole kaikille turvallinen jokaisena päivänä.

Symposiumin tavoitteena on pohtia lasten ja nuorten kokemaa yksinäisyyttä ja ostrakismia, oppimisyhteisöjen turvallisuutta sekä niiden välisiä yhteyksiä. Esityksissä tarkastellaan tutkimustiedon valossa sitä 1) miten lasten ja nuorten kokema yksinäisyys ja ostrakismi näkyvät oppimisyhteisöjen arjessa, ja sitä miten oppimisyhteisöissä työskentelevät ammattilaiset voivat ehkäistä 2) yksinäisyyttä ja ulossulkemista sekä 3) väkivaltaa ja uhkaavia tilanteita oppimisyhteisössä.

Symposium linkittyy vahvasti ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja osallisuudesta sekä oppimisyhteisöjen turvallisuudesta. Symposiumin tavoitteena on tarjota osallistujille käytäntöön sovellettavaa tietoa ja tutkimukseen perustuvia ratkaisuja yksinäisyyden ja ostrakismin ehkäisemiseen sekä turvallisuuskulttuurin kehittämiseen oppimisyhteisöissä.

Puhujat: tutkijatohtori Anne-Elina Salo, tutkijatohtori Elisa Vilhunen ja ONNI-hankkeen tutkijat

Puheenjohtajat: Eila Lindfors, Turun yliopisto; Miia Laasanen, Turun yliopisto

Diskussantti: Miia Laasanen, Turun yliopisto

Avainsanat: lapset, nuoret, yksinäisyys, ostrakismi, turvallisuus, turvallisuuskulttuuri, oppimisyhteisöt

Yhteyshenkilö: Miia Laasanen, tutkimuspäällikkö, Turun yliopisto, miia.laasanen@utu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Eila Lindfors, professori, Turun yliopisto; Petra Heikkinen, tutkimuskoordinaattori, Turun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto

Kasvatusalan tutkimuksia -julkaisusarja

Kirjamme perustuu tutkimukseen, jossa analysoimme kahden Suomen vanhimman yliopiston rehtoreiden puheita sadan vuoden ajalta. Puheet ovat vakiintunut osa yliopistojen lukuvuosien avajaisseremonioita, yhdenlaisia ilmapuntareita, yliopistojen vuosittaisia huolen- ja tahdonilmaisuja. Yleensä yliopistojen vuosikertomuksissa julkaistut 198 analysoimaamme puhetta edustavat yliopistojen virallista diskurssia, arvovaltaista akateemista puhetta yliopistoväelle ja ympäröivälle yhteiskunnalle. Ne sisältävät yliopiston sisäisten tilanteiden ja tapahtumien kuvausten lisäksi yliopiston itsemäärittelyä, kannanottoja tiede- ja korkeakoulupolitiikkaan, valtioon, kulttuuriin, yhteiskuntaan ja ylipäätään maailmaan sekä yliopiston asemaan siinä.

Eri aikakausien puheita yhdistää se, että rehtorit asettuvat kulloisessakin historiallisessa tilanteessa puolustamaan yliopiston ja tieteen jakamattomiksi koettuja arvoja ja integriteettiä suhteessa ulkoapäin tuleviin paineisiin. Leena Kosken (1993) havaintoja mukaillen kyse on ikään kuin jatkuvasta puolustustaistelusta sellaisia yliopiston ulkopuolelta tulevia vaaroja vastaan, jotka alati uhkaavat turmella yliopiston ja tieteen ”puhtaan” ytimen, sen hengen, päämäärän ja moraalin – olivatpa sitten kyseessä 1900-luvun alun ylioppilastulvat, sodan jälkeinen yhteiskunnan nopeutuva rakennemuutos, 1960- ja 1970-luvun poliittiset aatteet, valtiollinen byrokratia tai 1990- ja 2000-luvun taitteen markkinavoimat. Analysoimamme puheet osoittavat, etteivät yliopiston ideat ja ihanteet oikeastaan ole järin radikaalisti muuttuneet vuosikymmenten saatossa, vaikka yliopiston toimintaympäristö on voimakkaasti muuttunut. Rehtorit muistuttavat kuulijoitaan vuosikymmenestä toiseen samoista akateemisista ihanteista: tieteen vapaudesta, kriittisyydestä, totuudentavoittelusta, tutkimuksesta, opetuksesta, sivistyneiden kansalaisten kasvattamisesta sekä yhteiskunnan ja kulttuurin palvelemisesta yliopiston perustehtävinä. Yliopiston suhde ympäröivään yhteiskuntaan ja erityisesti valtiovaltaan on kaikkina aikoina ollut jännitteinen. Tämä johtuu siitä, että suomalaiset yliopistot ovat aina olleet erityisen riippuvaisia valtion rahoituksesta. Valtion taloudellinen ja muukin ohjaus on asettunut läpi aikakausien enemmän tai vähemmän ristiriitaan yliopistojen tavoitteleman tieteen autonomian ihanteen kanssa, ja tähän dilemmaan rehtorit ovat puheissaan pyrkineet vastaamaan eri aikakausina eri tavoin. Suomeen ”yritysmäinen hyöty-yliopisto” rantautui globaalin vaikutuksen tuloksena 1980-luvun lopulta lähtien ja oli selvästi vahvistumassa 2000-luvun ensi vuosikymmenellä. Välineellisestä hyödyn diskurssista on tullut lähes dominoiva puhetapa suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa, vaikka lattiatason yliopistotyöntekijät ja tutkijat sitä meilläkin usein kritisoivat.

Yhteyshenkilö: Arto Jauhiainen, professori emeritus, Turun yliopisto, artojau@utu.fi

Muut vastuuhenkilöt: Risto Rinne, professori emeritus, Turun yliopisto